kalevikamarainen

Entistäkin erikoisemmat suomalaiset erityisolosuhteet

 

Tuoreiden tietojen mukaan Norjan hallitus aikoo vapauttaa maan henkilöliikennerataverkon kilpailulle jakamalla sen kuudesta yhdeksään ”kilpailupakettiin”. Norjan rautatieverkko on 4.237 kilometrin pituinen. Tästä 245 kilometriä on kaksi- tai useampiraiteisia rataosia (vajaa kuusi prosenttia rataverkosta). Suomen rataverkko puolestaan on 5.944 kilometrin pituinen ja tästä 587 kilometriä on kaksi- tai useampiraiteisia rataosia (vajaa yhdeksän prosenttia rataverkosta; s. 10 ).

Keskeinen Suomen valtion virallisista rautatiekilpailulle kielteisistä perusteluista on rataverkon yksiraiteisuus:

”Lopuksi valiokunta toteaa, että suurin ratainfrastruktuuria koskeva este toimivan kilpailun lisäämiselle on maamme rataverkoston laaja yksiraiteisuus. Monien rataosuuksien välityskyky on käytännössä nykyisin kokonaan käytössä. Rautatieliikenteen houkuttelevuuden lisääminen edellyttää osaltaan uusien junavuorojen ja kasvavien alueellisten tarpeiden mukaisten uusien asemien tai seisakkeiden avaamista liikenteelle. Junavuorojen lisääminen nykyisestään edellyttää myös liikenteen ohjauksen toimintavarmuuden ja tehokkuuden lisäämistä entisestään, jotta rataverkon välityskyky saadaan käyttöön maksimaalisesti. Kilpailun lisääminen rautateillä asettaa valiokunnan arvion mukaan väistämättä kasvavia vaatimuksia myös radanpidolle ja rataverkon kehittämiselle.”

VR:n yksinoikeuden pönkittämistä on perusteltu muun muassa julkisen palvelun velvoitteella:

”Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR allekirjoittivat marraskuussa 2009 sopimuksen, joka takaa VR:lle yksinoikeuden rautateiden henkilöliikenteessä kymmeneksi vuodeksi niillä rataosilla, joilla VR jo harjoittaa henkilöliikennettä. Uusi sopimus vastaa joulukuussa 2009 voimaantulleen EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimuksia. Vastineeksi yksinoikeudesta LVM asettaa VR:lle henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoitteen.”

Käytännössä velvoite ei kuitenkaan toimi ja VR on niinkin ylimielinen, että kieltäytyy keskustelemasta henkilöjunaliikenteen ongelmista jos siltä tuntuu. Tämänkin takana on ”maan tapa”, jota noudattavat päättäjät puoluekannasta riippumatta (yksinoikeussopimuksen lanseerasi liikenneministeri Vehviläinen ilman Eduskunnan myötävaikutusta). Tässäkin suhteessa kansanedustuslaitoksella on (jälleen kerran) peiliin katsomisen paikka.

Näin vaalien alla kansanedustajaehdokkaatkin voisivat avoimesti kertoa meille kansalaisille, mitä hyvää VR:n henkilöjunamonopolissa on? Jo viime kerralla kyselimme samaa asiaa.    

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

http://www.facebook.com/groups/108232592543581/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän KurtRistniemi kuva
Kurt Ristniemi

Joko tuo valiokunta ei laisinkaan ymmärrä käsittelemäänsä asiaa, tai sitten se aktiivisesti pyrkii ehkäisemään kilpailua. Kumpikin vaihtoehto on kaiketi yhtä tyrmistyttävä.

Yksiraiteisuus ja kapasiteetin täysi käyttöaste eivät ole minkäänlaisia esteitä kilpailulle, pikemminkin päinvastoin.

Valiokunnan ajatus näkyy lähtevän siitä, että raiteille ei voi mahtua muita operaattoreita, kun VR on jo varannut kaiken kapasiteetin. Ts. valiokunta ei ole lainkaan halunnut ymmärtää ja myöntää, että kilpailun kohteena on koko kapasiteetti; Ei vain VR:ltä ylijäävä kapasiteetti (jota nyt siis ei juurikaan ole), vaan myös se, jonka VR nyt on jo kokonaan varannut.

Kun VR tarjoaa ylihntaista palvelua ja samalla jatkuvasti laskee palvelutasoaan, kilpailu on ainoa keino saada sekä palvelu- että hintataso kohdalleen. Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että VR joutuu väistymään huomattavasti tehokkaampien operaattoreiden tieltä. Jostain kumman syystä valtiovalta kaikkine valiokuntineen ei sitä halua. Eikä tehokkaampaa toimintaa sekä realistisempia kustannuksia ja tariffeja.

Raiteille mahtuu ääritapauksessa jopa niinkin monta operaattoria kuin sinne mahtuu yksittäisiä junia. Kulkeehan maanteilläkin useiden eri operaattoreiden linja-autoja aivan samoja teitä pitkin. Ei kai kukaan vakavissaan yritä väittää, että liikennöitsijä B ei voi ajaa esim. Hämeenlinnantietä, kun siellä jo ajaa liikennöitsijä A? Jostakin syystä valtiovalta valiokuntineen kuitenkin yrittää uskotella meille, että rautateillä tämä järjenvastainen ajatus on aivan realistinen. Miksi?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Taitavat elää omassa maailmassaan kuten tämä Pisara-keskustelija.
https://www.facebook.com/suominen.esa/posts/101531...

Söderman on muistaakseni verrannut Eduskuntaa myös ufoon, joka lentelee omassa avaruudessaan.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset