kalevikamarainen

Ministeri Berner omaksui ”maan tavan”?

Jo ennen virallista liikenne- ja viestintäministeriksi nimittämistään kansanedustaja Anne Berner totesi Pisara-rataa ajavassa Helsingin Sanomissa, että hanketta voidaan tutkia: "Kyllä se varmasti tulee sekin käsittelyyn, mutta siitäkin toivotaan toisenlaisia laskelmia ja ehkä myöskin erilaista arviota tuottavuudesta". Eiliseen hallituksen nimittämispäivään mennessä Bernerin näkemys on jalostunut niin, että Pisara on ”tärkeä” ja ”tosihyvä” (”jättebra”) hanke. Lisäksi hän viittaa mahdollisuuksiin saada sille rahoitusta yksityiseltä sektorilta.

Käännös on kohtalaisen jyrkkä, koska Bernerin taustalla oleva puolue esitti viime syksynä yhtenä rintamana (hyvin perustein) Pisaran suunnittelun keskeyttämistä. Kerrattakoon tässä myös se fakta, että Pisaran hyöty-kustannussuhde on laskenut 1,54:stä noin 0,5:een ja arvioitu yhteiskuntataloudellinen tappio on useita satoja miljoonia euroja. Fakta on lisäksi se, ettei kaikkia ratahankkeen vaihtoehtoja ole vieläkään selvitetty, vaikka ongelmien paikkausehdotuksia on sittemmin esitetty. Niin ikään Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on sitä mieltä, ettei Pisaralla ole kiire.

Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL) on äskettäin julkaissut omat kannattavuusselvityksensä, mutta niitä rasittaa muun muassa se, ettei halvempia ongelmanratkaisuja ole selvitetty. Lisäksi, kuten asioista perillä oleva nimimerkki Hmetsara toteaa kommentissaan Pursiaisen kirjoitukseen:

”Pursiainen nostaa esiin ajankohtaisia havaintoja liikenneväylien hankearvioinnista ja sen kehittämisestä. Suomessa hankearviointi on tähän asti noudattanut liikenneministeriön johdolla tehtyä arviointikehikkoa ja -menetelmiä, jotka edelleen pohjautuvat hyöty-kustannusanalyysin teorioihin, noudattavat EU:n ohjeistusta liikenneinvestointien hankearvioinnista ja ovat kansainvälisen käytännön kanssa yhdenmukaisia. Esimerkkinä mainittuja maankäyttöhyötyjä ei tässä kehikossa lasketa mukaan siksi, että ne on kertaalleen jo laskettu saavutettavuuden muutoksen käyttäjähyötyinä eli aikasäästöinä. Lisääntyneen maankäytön liikenteelliset vaikutukset kyllä otetaan mukaan. Hankearviointikehikon päätarkoitus on liikenneinvestointien vertailukelpoisuus. Menetelmä on tuottanut hankkeista kohtuullisen vertailukelpoiset taloudelliset tunnusluvut, ja tämän jälkeen on tehty poliittiset arvovalinnat. 

Kuten Pursiainen toteaa, nyt arvovalinnat alkavat tunkeutua menetelmäkehitykseen. Kun vakiintunut kehikko ei tuotakaan haluttua lopputulosta, halutaan kehittää menetelmiä siihen suuntaan, että ne tuottaisivat halutun tuloksen. Tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan siksi, että se poistaa vertailukelpoisuuden eri investointikohteiden väliltä. Arvioinnista tulee mielivaltaista, jos pidetään arvovalintana sitä, mitä kulloinkin lasketaan mukaan. Liikenneväylien hankearvioinnin kehikkoa ja menetelmiä on mahdollisesti perusteltua laajentaa, mutta arvioinnin tulisi jatkossakin pohjautua yhdenmukaiseen kehikkoon, joka on teoreettisesti kestävällä pohjalla eikä ole ristiriidassa kansainvälisen hankearviointiohjeistuksen ja -käytännön kanssa. Hankearvioinnin tehtävänä olkoon jatkossakin tuottaa mahdollisimman vertailukelpoista tietoa, jonka pohjalta päätöksentekijät voivat tehdä arvovalintansa.”

Törmäämmekin siis ”ystäväämme” "maan tapaan", jonka olemassaoloa on turha kiistää. Siihen viittaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Matti Niiranen suoraan eilisessä Pisaraa koskevassa blogissaan:

”Onkin toivottavaa, että hallitusneuvottelijat sopivat jo kulisseissa tasapainoisen ja järkevän aluepoliittisen kokonaisuuden, jossa on kristallinkirkkaana mukana Helsingin seudun kasvun ja menestymisen mahdollisuuksien turvaaminen.”

On mahdollista, että ministeri Berner ”laukoo lonkalta” ”totuuksiaan” hallinnonalansa asioihin perehtymättä (ja sitten vielä toimii ”totuuksiensa” mukaan). Toinen mahdollisuus on, että jossakin on ”maan tavan” mukaisesti sovittu Pisaran olevan hyvä hanke, faktoista viis. Kumpikin vaihtoehto on kansalaisten kannalta valitettavasti huono ja voi tulla kalliiksi. 

Terveisin Kalevi Kämäräinen

http://www.rautatiematkustajat.fi/

https://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

https://www.facebook.com/groups/108232592543581/?fref=ts

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Onko niin, että Suomi ja sen liikenneinfran kehittäminen keskittyy vain Kehä III:n sisäpuolelle. Kehä III:n sisäpuolella asuu 20 % Suomen väestöstä. 80 % Suomen väestöstä asuu Kehä III:n ulkopuolella. Onko niin, että Pohjois-Suomen raskaan teollisuuden logistiset ja henkilökuljetustarpeet ovat vähemmän tärkeitä, kuin pääkaupunkiseudun liikenneruuhkien ?

Jostain syystä, yritysmaailma haluaa tunkea Kehä III:n sisäpuolelle ja ahtaalle Helsingin niemelle , joissa yritysten kiinteistö- ja palkkakustannusten korotuspaineet ovat aivan toista luokkaa kuin muualla Suomessa. Samaan aikaan EK valittaa firmojen kilpailukyvyn heikkenemisestä, vaikka EU:n tilastojen mukaan euromääräiset työvoimakustannukset työnantajille ovat Suomessa alemmat tai samalla tasolla kuin tärkeimmissä kilpailijamaissamme.

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Välillä tuntuu siltä, että Helsingissä on jäänyt päälle jonkinlainen tsaarinaikainen mentaliteetti: kun kerran kyseessä on pääkaupunki, sinne pitää rakentaa kaikenmaailman komeita "palatseja" hinnasta piittaamatta Pietarin tapaan.

Yllättävän laajalti on toisaalta ymmärrystäkin Pisaran huonoudesta, mutta jokin voima sitä kuitenkin ajaa eteen päin ja se voima taitaa olla kansalaisille kalliiksi käyvä "maan tapa".
http://www.autoliitto.fi/?x20043=10070511
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Suomalaisen liikennestrategian eräs pääkysymys lieneekin se, että investoidaanko uuteen vai olemassaolevan kuntoon saattamiseen ? Tuntuu oudolta nämä pääkaupunkiseuden ruuhkien synnyttämät liikenteen uudet miljardihankkeet, kun olemassa olevan infran kunnossapitoon ei tunnu riittävän rahaa.

Tulee myös ottaa huomioon, että kaikkea uutta infraa joudutaan kunnossapitämään välittömästi sen valmistuttua. Mistähän siihen löytyy rahat, kun nykyiseenkää ei tunnu riitävän rahaa ? Vai kuvitellaanko, että nämä uudet investoinnit ( esim. Pisararata) alkavat tuottamaan niin paljon, että sillä tuotolla voidaan hoitaa koko maan liikenneinfran kunnotoon saattaminen ja ylläpito ?.

Huolestuttavaa on myös tuo Autoliiton kuvaama kehitys siitä, että jos nyt ei tiestöä laiteta kuntoon, niin korjauskustannukset nousevat eksponenttiaalisesti ajan suhteen. Siitä pitää meidän ilmasto huolen.

Ehkä Kehä III:n sisäpuolella herätään siihen siinä vaiheessa, kun hiihtolomareissuilla Keski-Suomen tai Pohjois-Suomen tasalla city-maasturien ripustukset alkavat hajoamaan pääteiden asfalttien terväreunaisissa kuopissa. Nämä kuopat syvenevät ja laajenevat jatkuvasti. Puhumattakaan siitä, että sinkoudutaan 100 km/h vauhdistä ympäri - ympäri "metsähallituksen puolelle".

Maanteiden rasitusta ja liikenneonnettomuusien riskejä voidaan myös vähentää siirtämällä rahdin- ja ihmisten kuljettamista enemmän raiteille. Se vaan edellyttää, että raideinfra laitetaan kuntoon. Esimerkiksi saatetaa pääradan rakentaminen kaksoisraiteiseksi loppuun saakka. Toimivalla rautatieverkostolla voidaan rekkaliikennettä siirtää takaisin junien päälle, kuten muualla maailmassa ja Euroopassa tehdään. Samoin henkilöliikenteessä saadaan matka-aikoja lyhennettyä, kun Pendoliinolla voidaan ajaa "täysillä" eikä tarvitse odotella sivuraiteilla vastaantulevia junia.

Kuoppia liikenteen seasta tähystellen ja väistellen sekä eilen Helsingistä Seinäjoelle tulleena ja sieltä loppumatkan bussikuljetuksella Ouluun tulleena.
Markku Lehto

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Luulisi sen ns. maalaisjärjen (ja miksei kaupunkilaisjärjenkin) sanovan, että rahan ollessa tiukassa pitää panostaa olemassaolevan ylläpitoon eikä uuden rakentamiseen.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Toivottavasti tässä tapauksessa Sipilän ja Bernerin yhteisymmärrys toimii siihen suuntaan, että Berner siirtyy Keskustan linjalle eikä Keskusta Pisaran linjalle.

Kaikenlaiset toimet keskittymisen suuntaan ovat todellisuudessa Keskustan aatteen vastaisia. Sellainen on niin työpaikkakeskittyminen, liikennekeskittyminen kuin väestökeskittyminen. Tavallaan pienellä alueella määrältään suuren liikkumisen tukeminen on myös vastoin äly-yhteiskunnan kehittämistä, koska erilaisten älytoimintojen pitäisi nimenomaan vähentää liikenteen tarvetta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pisara-aiheinen avokonttorikeskustelu olisikin kiinnostava kuulla - vai hoituuko sittenkin "tiskin alla" esimerkiksi kaupunginvaltuutettu Niirasen toivomusten mukaan. "Tuhannen taalan kysymys" on jatkuuko "maan tapa" kauniista puheista huolimatta.

Terv. KK

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sipilä on sen verran usein puhunut poliittisen toimintatavan muuttamisesta ja esimerkiksi aika vahvasti (räikeitä) poliittisia virkanimityksiä vastaan, että hänen uskottavuutensa on koetuksella, mikäli hän jää kiinni "maan tavan" noudattamisesta.

En uskoisi olevan kovin vaikeaa selittää insinöörille, että Pisaraan investointi ei ole tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa valtion ykkösprioriteetilla. Mitä helsinkiläiset omilla rahoillaan tekevät, on sitten heidän asiansa. Mutta veikkaan, että Pisaraan ei investoida pelkän kunnallisveron varassa. Ei edes, vaikka saataisiin EU-tukeakin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #7

Alkaa valitettavasti jo alkumetreillä rakoilla usko johonkin muutokseen. Esimerkiksi tämänpäiväinen Lindström-hässäkkä viittaa siihen, ettei kyky ole riittänyt kirjauttamaan "talonsisäisiä" käytöstapoja.
http://www.hs.fi/politiikka/a1433039139127
https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploa...

Luvassa lie siis vastaavanlaista sähellystä kuin esimerkiksi viime hallituskaudella ynnä tiskinalisia puliveivauksia, joihin tuoreen liikenneministerin lausahdukset viittaavat. Berner on huomenna Huomenta Suomen haastattelussa, joten silloin saattaa tulla suuntaan tai toiseen uusia indisioita.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terv. KK

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset