kalevikamarainen

Junalla Pietarista Vuonislahteen Imatran kautta

Lähtökohta    

 Vuonislahden kylälehdessä julkaistiin alkuvuodesta kehitysoptimistinen kirjoitukseni ”Pietarista Haaparantaan Vuonislahden viertä”, jossa esitin junayhteyttä Pietari - Haaparanta Sortavalan kautta. Sittemmin olen päätynyt pitämään Imatraa parempana reittivaihtoehtona, koska junat todennäköisesti pääsisivät kulkemaan parempikuntoisella radalla, olisivat nopeampia ja houkuttelisivat myös enemmän matkustajia. Tämä kirjoitus on idean konkretisoimista aikataulujen tasolla.

Vuonislahti-kirjoitukseni on laajennettuna blogiversiona aikataulujen jäljessä.   

Aikataulujen tausta-ajatuksia    

Venäjällä on äskettäin avattu kaksiraiteinen sähköistetty rataosa Losevo - Kamennogorsk, johon liittyy myös välin Kamennogorsk – Viipuri nähtävästi jo valmistunut perusparannus (kaksoisraide ja sähköistys). Tarkoitus on keskittää tavaraliikennettä uudelle reitille, mutta Viipuriin lienee suunnitteilla lähiliikennejuniakin. Vaikka johtopäätökseni vaatii varmistusta, oletan uuden reitin ja kohonneen kapasiteetin helpottavan pikemmin kuin vaikeuttavan harvahkojen Imatran yhteyksien toteuttamista.

Rataosalla Viipuri – Kamennogorsk - Hiitola lienee kaksi päivittäistä henkilöjunaparia eikä esimerkiksi kauemmas Sortavalaan liene kulussa junia. Henkilöjunien aikataulut pitäisi siis käytännössä koordinoida tavarajunien kanssa, joita en oleta olevan niin paljon, että ne Siperian radan tapaan tahdittaisivat koko liikenteen. Toiveita siis nähdäkseni on, että henkilöjunat saavat etuajo-oikeuden kuten meillä yleensä. Olen myös pyrkinyt varmistamaan venäläisistä lähteistä, että junat mahtuvat välille Pietari – Viipuri – Pietari (Suomen asema) sekä Pietarin Suomen aseman muuhun liikenteeseen (tarvittaessa esitän kommentteja alaviitteissä).

Olen sekä kotimaan puolella että välillä Viipuri – Svetogorsk käyttänyt hyväksi Ratahallintokeskuksen aikataulusuunnittelun opasta (RHK marraskuu 2007; jostain syystä nykyinen Liikennevirasto pitää opasta ”valtiosalaisuutena” ja niinpä se löytyykin vain VRLeaks-vuotosivustolta). Tärkeimmät määreet ovat teoreettinen ajoaika (sivu 19), pelivara (10 % teoreettisesta ajoajasta; sivu 10) sekä lähtö- ja pysähdyslisät liikennepaikoilla (lähtölisä 60 – 120 sekuntia ja pysähdyslisä 60 sekuntia – lisäksi on laskettava vähintään 30 sekuntia seisonta-aikaa; sivu 15).

Kulkuajan Viipuri – Svetogorsk laskin suurimmalla sallitulla nopeudella (sn) 80 km/h. Tein lisäksi vaihtoehto-laskelman niin, että välin Viipuri – Kamennogorsk sn on 100 km/h ja Kamennogorsk – Svetogorsk 60 km/h. Koska Svetogorskin radan todellinen kunto ei ole tiedossani, käytin varmuuden vuoksi sn 60-vaihtoehtoa, mutta laskentatapojen ero on erittäin vähäinen.

Lähtökohtani on jälleen kerran Imatraa lukuun ottamatta minimalismi eli miten yhteyden saisi toimimaan mahdollisimman vähäisin (rata)investoinnein. Imatralla investoinneilta ei voi välttyä sikäli kuin asema sijoitetaan liikenteellisesti nähdäkseni parhaimmalle paikalle Imatrankoskella (toinen mutta syrjäisempi vaihtoehto olemassa olevine laitureineen päivineen olisi Imatran tavara-asema). Jonkinlainen laituri näyttäisi Svetogorskissakin olevan, vaikka varustelun parantaminen ei suuria maksane siistimisen kaiketi ollessa joka tapauksessa tarpeen. Minimalismin vuoksi aikataulutkaan eivät välttämättä ole optimaalisia, mutta osoittavat kuitenkin, että junia mahtuisi jo olemassa oleville raiteille.   

Tässä yhteydessä Imatran kaupungin kannattaisi nostaa kissa pöydälle ja selvityttää Liikenneviraston kanssa, kuinka paljon rataosan Imatra T – valtakunnanraja turvalaitejärjestelmän modernisoiminen todella maksaa (parin käsikäyttöisen vaihteen muuttaminen sähkökäyttöiseksi Imatrankoskella ei valitettavasti riittäne, mutta modernisointi hyödyttäisi myös tavaraliikennettä). Sikäli kuin turvalaitteille ei tehdä mitään, joudutaan tyytymään nykyiseen sn:ään 60 km/h, vaikka kiskotus sinänsä mahdollistaisi suuremmat nopeudet (aikataulut olen laatinut siinä toivossa, että sn olisi 80 km/h). 

Minimalismi tarkoittaa myös sitä, että olen hyväksynyt VR:n aikataulut annettuina (poikkeuksena välit Joensuu – Nurmes ja Joensuu – Pieksämäki korostamassa, minkälainen kehityksen tulppa valtionyhtiön yksinvalta on). Alkuperäisen idean suorasta yhteydestä Haaparantaan olen myös hylännyt. Heikko kansainvälinen matkustajavirta heikon maansisäisen matkustajavirran rinnalla ei ole liikennetaloudellisesti hyvä ratkaisu, joten molemmat virrat samassa junassa voivat ainakin aluksi olla parempi ratkaisu (mikäänhän ei voine estää Pietarista Joensuuhun saapuvan matkustajan nousemista Vuonislahden kautta menevään junaan, jos taskussa on käypä lippu). 

Vaikka en niitä esitäkään, olen laskenut hybridisoitujen veturijunien teoreettisia kulkuaikoja välillä Pietari – Haaparanta sn sekä 120 km/h että 140 km/h (veturijunat saattaisivat aluksi olla tarpeen vain sesonkiaikoina). Päädyin kuitenkin ajatukseen hybridisoidusta Sm 2-junasta (sn 120 km/h), jonka varustelutaso ja pituus (yhdessä yksikössä kolme tai neljä vaunua) ehkä poikkeaa kotimaan liikenteen versioista (hybridejä käytettäessä erilaiset jännitejärjestelmät tai sähköistämättömät osuudet eivät edellytä vetovoiman vaihtoa).  

Jos Venäjän junayhteyksien kehittäminen ei kiinnosta Pohjois-Karjalan eikä Kainuun maakuntaliittoja, erityisesti Sm 2-hybrideille voisi harkita myös reittiä Pietari – Viipuri – Imatra – Savonlinna (yksi mahdollisuus onkin saada tihein vuorovälein kulkevia junia minimissään välille Viipuri – Imatra). ”Hybridilättähatutkin” kykenevät samaan kuin nykyään nopeimmat Venäjän sisäiset pikajunat, joiden matka-aika välillä Pietari – Viipuri on 75 minuuttia (tätä olen käyttänyt aikatauluissani). Esimerkin vuoksi talviaikataulussa onkin yksi Savonlinnasta lähtevä junapari.     

Olen jo aiemmin pohtinut täkäläisten junayhteyksien kehittämismahdollisuuksia. Siksi välit Joensuu – Kuopio / Pieksämäki havainnollistavat aikatauluissa, minkälaista henkilöjunaliikenne voisi muutenkin olla. Varmuuden vuoksi selostan junien jatkoyhteyksiä myös alaviitteissä, vaikka ne ovat osittain pääteltävissä itse aikatauluistakin. Lisäksi esitän aikataulut alaviitteettöminä (talviaikataulu vain väliltä Joensuu – Helsinki / Pietari – kaksi aikataulua on tarpeen, koska maat ovat talvikaudella eri aikavyöhykkeellä).

Joka tapauksessa selvitettäväksi jäävät ainakin ratateknisten ja aikataulullisten tietojen tarkistaminen Venäjän puolella, liikennöitsijän löytäminen (yhteisyritys?) ja kalustoratkaisut (jos rahaa riittää, uuttakin kalustoa voi toki hankkia), byrokratia rajan kummallakin puolen (passintarkastukset, yhtiön toiminnan aloittamiseen liittyvä paperisota jne.), Imatrankoskella tarvittavan asemainfran suunnittelu ja rahoitus sekä Svetogorskissa olemassa olevan asemainfran modernisointi ja rahoitus.

Liikennöitsijänä mieleen tulee myös ennakkoluuloton supisuomalainen linja-autoyritys sikäli kuin sellaisia on (raiteille laajentamishalunsa jo ilmoittanut Onnibus.com toimii kotimaassaan myös kiskoilla). Työnimenä voisi puolestaan pitää Viipurin Junat Oy:tä (mukaelma sotien jälkeen niin Imatralla kuin Savonlinnan suunnalla toimineesta Viipurin Linja-Auto Oy:stä, jonka autojen jotakin väritysvarianttia sekä logoa voisi hyödyntää myös junakalustossa).        

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Siitä on vuosia, kun tuli käväistyä Vuonislahden tanssilavalla. Jos oikein muistan, niin Kirsi Ranto ja Omenapuu orkesteri pitivät tanssimusiikista huolen. Vieressä oli hieno lomakylä, jossa yövyimme. Myös muistiin jäi, että tanssien päätyttyä lava-alueelta ulos ajettaessa poliisit olivat passissa, mikä ei ole aivan tavallista.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pääseepä sinne myös ensi kesänä (junallakin) kunhan ohjelma täsmentyy.
http://kylaan.fi/kohde/vuonislahden-kylaseura/

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Äsken "matkustimme" Imatralta Viipuriin :

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231678-juna...

Nyt sitten Pietarista päin matkustajat pääsevät Imatran kautta Vuonislahteen asti! Hienoa!

Näillä näkymiin matkustajien virta niin Venäjältä Suomeen kuin Suomesta Venäjälle alkaa iloisesti kasvaa!

Aika vilkasta alkaa olla jo Imatra-Svetogorsk (ent.Enso) kansainvälisessä rajanylityspaikassa.

Ei huolia, kyllä meidän loistava rajavartiosto ja rautaiset kiskot kestää! :))

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kalevi Kämäräinen!

Nyt vakavammin, niin täytyy sanoa, että olet tehnyt valtavan työn asian etenemiseen! Kiitos puolestani, koska itse olen kannattamassa matkustajajunayhteyksiä Venäjän kanssa ja erityisesti näille kulmille.
Sinä olet tehnyt pohjan koko projektille, kunhan virkakoneisto ryhtyisi toimimaan eikä jarruttaisi...

Ja ehdottomasti parempi reitti on monella tavalla Imatran kautta.Puhumattakaan siitä, että rata on varmasti parempikuntoinen. Sitä testaavat päivittäin ja öisinkin pitkät puutavarajunat. Matkustajat ovat höyheniä verrattuna niihin kuormiin.

Toivomme, että päättäjiltä löytyy ymmärrystä!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kiitokset kiitoksista!

Toivottavasti junassa nähdään!

Terv. KK

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Varmasti joskus körötämme siinä junassa, kunhan junat eivät ajaisi eri suuntaan!?
Kyllä me saamme ne junat kulkemaan, jos ei muuten, niin talkoovoimin työntämällä kiskoja pitkin! Nyt on kuitenkin aika kulkea yöpuulle! Hyvää yötä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset