*

kalevikamarainen

Lex Malmi ja vaihtoehtoiset faktat

1. Yleistä

Kansalaisaloite laiksi Helsinki-Malmin lentopaikasta pyrkii säilyttämään valtion hallussa olleen Malmin lentoaseman ilmailukäytössä Helsingin kaupungin halujen vastaisesti. Lentoasema kuuluu alueineen päivineen Museoviraston laatimaan inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY), mutta Helsingin rakentamisaikeet ulottuvat myös RKY-alueelle. Lentoasemakokonaisuuden on myös arveltu kelpaavan UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Aloitetta käsiteltiin ensimmäistä kertaa Eduskunnan täysistunnossa 23.2.2017, minkä jälkeen se lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lex Malmi -lähetekeskustelussa 38 kansanedustajaa (ministerit mukaan luettuna) käytti yhteensä 75 virallista puheenvuoroa (välihuutojenkin esittäjistä on löydettävissä yksi aloitteen kannattaja). Käyn läpi puheenvuoroja akselilla puolesta – vastaan. ”Lokeroiminen” on kuitenkin ajoittain vaatinut miettimistä.

Kannattajiksi päädyin lukemaan ne, joiden mielestä aloitteen mahdolliset ongelmat ovat tavalla tai toisella ratkaistavissa (esimerkiksi turvautumalla ensisijaisesti neuvotteluihin ja kenties vasta toissijaisesti lainsäädäntöön). Hankkeen vastustajat puolestaan oli varsin helppo todeta samoin kuin näkemyksensä avoimeksi jättäjät. Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajien täydellinen vaikeneminen pisti myös silmään, mutta tässä vaiheessa en heidän motiivejaan arvuuttele. 

2. Lex Malmin kannattajat (30 edustajaa ja kolme ministeriä)

Kannattajat voidaan jakaa kahteen ryhmään myös perusteluiden nojalla. Pelkästään lentoliikenteen merkityksen mainitsevat rivikansanedustajista Antti Kaikkonen (kesk), Stefan Wallin (r; hän myös viittaa Sipoon alueiden osittaiseen pakkoliitokseen Helsingin kanssa ja sen Malmi-kytkökseen), Ari Jalonen (ps), Mirja Vehkaperä (kesk), Olavi Ala-Nissilä (kesk), Hannakaisa Heikkinen (kesk), Lasse Hautala (kesk), Jari Ronkainen (ps), Sami Savio (ps) ja Joakim Strand (r).   

Timo Heinonen (kok), Tom Packalén (ps), Sampo Terho (ps), Jaana Pelkonen (kok), Antero Laukkanen (kd), Kalle Jokinen (kok), Markku Eestilä (kok), Mikko Alatalo (kesk), Mats Löfström (r), Leena Meri (ps), Markku Pakkanen (kesk), Ari Torniainen (kesk), Kaj Turunen (ps), Eero Suutari (kok), Mikko Savola (kesk), Pauli Kiuru (kok), Mika Kari (sd), Pekka Puska (kesk), Ritva Elomaa (ps) ja Arto Pirttilahti (kesk) puolestaan kannattavat säilyttämistä myös kulttuurisyistä.

Lasken myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) aloitteen kannattajiksi. Kumpikaan ei selkeästi vastusta sitä ja lähinnä he korostavat kansanedustuslaitoksen merkitystä evästysten antajana lentoaseman pelastamiskeinoiksi (Sipilä jopa pitää vuonna 2014 tehtyä lopettamispäätöstä virheenä). Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen taas korostaa, etteivät valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien väliset aiesopimukset estä lentoaseman suojelua toimivana kokonaisuutena.  

3. Lex Malmin vastustajat (kolme edustajaa)  

Kielteisen suhtautumisensa esittää selkeimmin Joona Räsänen (sd), joka pitää kolmessa puheenvuorossaan lakialoitetta muun muassa kaavoituspäätöksen vaihtoehtoisena valituskeinonakunnallisen itsehallinto-oikeuden loukkauksena sekä vallan kolmijako-opin sekoittamisena. Liki yhtä kielteinen näkemys on Suna Kymäläisen (sd) toisessa puheenvuorossa, vaikka hänkin lopuksi toteaa aloitteen ansaitsevan objektiivisen, huolellisen ja riittävän käsittelyn.   

Omanlaisensa episodi puolestaan on Sinuhe Wallinheimon (kok) ja Lex Malmia kannattavan Joakim Strandin (r) välinen ajatustenvaihto, jossa Wallinheimo kaipaa keskustelua kansalaisaloiteinstituution kriteerien muuttamisesta ja kiristämisestä (koska esimerkiksi Malmin kohtalo on kaupungin sisäinen kysymys). Strand vastaa:

”--- Frågan är förstås inte helt okomplicerad om man tänker på den kommunala planeringsautonomin. 

Itsekin olen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eikä totta kai hirveästi kaivata ulkopuolisia neuvoja suunnittelu- ja kaavoitusmonopoliin, mutta itse näen kuitenkin, että tällä on suurempaa kansallista merkitystä. Varmaan näin mietittiin Sipoossakin silloin aikoinaan, mutta se on eri keissi. 

Så från svenska riksdagsgruppens sida hoppas vi att man hittar en vettig och klok lösning och att flygplatsen kan bevaras. — Kiitos.” 

Wallinheimo ei joko ymmärrä tai hyväksy vastausta, koska hän jatkaa tinkaamistaan (Strand puolestaan toistaa sanomansa asian ylikunnallisesta merkityksestä):

”Äskeinen puheenvuoroni ei selkeästi kyllä toiminut keskustelun herättäjänä. Mutta kun vieressäni todellakin on edustaja Strand, joka tällä hetkellä toimii Vaasan valtuuston puheenjohtajana, jos samanlainen keissi tulisi esimerkiksi Vaasassa siinä suhteessa, että Vaasa kaavoittaisi tietyn alueen ja sinne oltaisiin päätetty rakentaa asuintaloja ja sitten tulisikin kansalaisaloite, joka sitten täällä käsiteltäisiin, ja kävisikin niin, että valtio rupeaisi pakkolunastamaan tätä aluetta Vaasalta, niin haluaisin oikeastaan kysyä, minkälaiset tunteet siellä heräisivät sitten tämmöisen suhteen. Että kyllä tässä aika ristiriitaisesti mennään nyt tietyllä lailla vain yhden alueen edellä ja tässä nyt sitten valtion roolia kyseenalaistetaan aika lailla.” 

4. Kantansa auki jättävät (kaksi edustajaa)

Selkeästi kantansa jättävät auki Eero Heinäluoma (sd) ja Pia Viitanen (sd). Kumpaakin lähinnä kiinnostaa, olisiko valtio palauttamassa Malmilta poistuneita toimintojaan, jos lentoasemaa ei tuhota. Puheenvuorojensa lukumäärän (kuusi) perusteella ”äänikuningas” Heinäluoma myös päätyy arvelemaan, että myötämielinen suhtautuminen aloitteeseen on kunnallisvaalipolitiikkaa (suureen ääneen istuntosalin ulkopuolella kunnallisvaaliteemalla ratsastanut Tuula Haatainen taas on ollut hipi hiljaa läsnäolostaan huolimatta).  

5. Vaihtoehtoiset faktat?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner aloittaa puheenvuoronsa selostamalla Malmin lentoasemaa koskevaa päätöksentekoa vuonna 2014:

”Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat edustajat! Malmin lentoaseman tulevaisuutta on käsitelty pitkään. Nykyiseen tilanteeseen on päädytty aiemmin tehtyjen selvitysten ja niiden pohjalta tehtyjen päätösten lopputuloksena. Hallitus päätti keväällä 2014 julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015—2018, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön ja että valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa marraskuussa 2014. Sopimukseen kirjattiin, että valtio lopettaa toimintansa Malmin lentoasemalla vuoden 2016 aikana mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, minkä jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Toisin sanoen valtiovallalla ei kuluvalla vaalikaudella ole ollut merkittävää roolia asiassa.”

Berner ei kuitenkaan mainitse julkisen talouden suunnitelmaa edeltävää pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen 25.3.2014 tekemää päätöstä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa (kehysriihi). Siinä todetaan (s. 8):

”Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle. Rajavartiolaitos käynnistää Helsinki-Vantaan tukikohdan hankinnan valmistelun. Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos sopivat tilajärjestelyistä siten, että muutto Malmista uusiin tiloihin tapahtuu kustannusneutraalisti.”

Kuitenkin jo seuraavana päivänä eli 26.3.2014 julkaistussa tiedotteessa maininta Malmin lentoasemasta poikkeaa edellispäiväisestä päätöksestä siitä huolimatta, että tiedotteessa on suora linkki alkuperäiseen päätökseen:

”Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.”

Bernerin mainitsemassa valtiovarainministeriön 3.4.2014 päiväämässä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015 – 2018 puolestaan viitataan hallituksen päätökseen 25.3.2014 (kytkentä päätökseen ilmenee siteerauksessa mukana olevasta alaviitteestä, joka näkyy alkuperäisessä asiakirjassa sivulla 13, mutta ei tässä tekstissä):

”Hallitus on edelleen päättänyt täydentää aiempia päätöksiään ja linjata ohjelman toimeenpanoa osana julkisen talouden suunnitelmaa.”

Edelleen sivulla 22 todetaan:

”— Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.”

Berner viittaa myös valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asumisen edistämisestä. Sopimuksen lähtökohdat sisältävät sekä neuvottelutulosasiakirjassa että allekirjoitetussa versiossa väärän siteerauksen kehysriihipäätöksestä:

”3. Pääministeri Kataisen hallituksen päätökset kehysriihessä 25.3.2014:

”Hallitus käynnistää Pisara-radan toteuttamisen ja tähän liittyvän rahoitusmallin valmistelun sekä neuvottelut rahoitusosuuksista.

Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.””

Sekä valtiovarainministeriön että liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet kertovat, että oikean päätösversion mukaan Malmin toiminnoista luopuminen olisi edellyttänyt korvaavan kentän löytämistä myös siviili-ilmailulle – näinhän ei ole käynyt. Lisäksi liikenneministerinä vielä 3.4. toiminut Merja Kyllönen on samaa mieltä kuin virkamiehet (s. 1). Onko Malmin ilmailutoimintojen lopettamista koskeva päätös siis tehty vaihtoehtoisten faktojen perusteella ja kuka on näiden faktojen tarjoaja?  

6. Lopuksi

Nähdäkseni kaikki lähetekeskustelussa vuoden 2014 päätöksiin viitanneet rivikansanedustajat (Heinäluoma, jopa neljässä eri puheenvuorossa, Eestilä, Räsänen, Kymäläinen) sekä pääministeri Sipilä ovat siinä käsityksessä, ettei lentoaseman siirtämiselle ollut asetettu ehtoja. Näin toteaa esimerkiksi lakialoitteen kiivain vastustaja Räsänen:

”- - -  Tosiasiahan on se, että tämän tarinan juurihan juontaa sinne vuoteen 2014, jolloin valtio teki oman päätöksen siirtää toimintojaan pois Malmin lentokentältä, ja tässä yhteydessä Helsingin kaupungin kanssa sovittiin siitä, että Helsingin kaupunki otti sitten tämän alueen ja se tulisi asuntokäyttöön, ja tästä Helsingin kaupunki on omissa kaavoituspäätöksissään tehnyt nämä ratkaisut.”

Oikeuskansleri on jo antanut yhden Malmin lentoaseman toimintojen siirtoa koskevan ratkaisun. Siinä näkökulmana on, millä perusteilla ja selvityksillä päätöksiä on tehty. Avoimeksi kuitenkin jäi kysymys siitä, mikä on aikoinaan tehdyn siirtoa koskevan päätöksen oikea sisältö. Nyt myös kuitenkin Eduskunnan oikeusasiamies on ehättänyt olemaan samaa mieltä kollegansa kanssa, että sen kun päätätte ihan mitä vaan ihan miten vaan, meille se kyllä käy.   

Itse kannatan Malmin lentoaseman säilyttämistä nykyisessä käytössään joka tapauksessa ja siihen on löydettävä keinot. Kansanedustuslaitos taas ei mielestäni voi tämän asian käsittelyssä sivuuttaa tehtyjen päätösten epäselvyyttä – niihinhän jää suhmuroinnin mentävä aukko, vaikka lainvalvojat pesivätkin kätensä. Jonkinlainen rotihan se pitäisi asioissa olla, ellei nyt ihan banaanitasavallassa eletä.     

Terveisin Kalevi Kämäräinen 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Lentämistä myös harrastuksena voi hyödyntää ja on hyödynnetty monella tavalla, golfin pelaaminen on oikeastaan enempi elitistinen harrastus,
Kentän säilyttämisen vastustajista tulee väkisinkin mieleen että kun poliittinen toiminta perustuu toiselta pois ottamiseen, tässäkin siitä on pitkälti kysymys.
Tälläkin keskustelupalstalla on tullut selväksi että asunto tarkoitus on vain hyvä syy vastustaa kentän säilyttämistä.
Malmin lentokentän lopettaminen on täysin järjetön teko.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Talin golfkentällä näen myös historiallisia arvoja lajinsa ensimmäisenä Suomessa. Se saattaa kuitenkin Malmia selkeämmin olla vain Helsingin sisäinen asia, joten jos haluavat tuhota tuollaista kulttuuria, siitä sitten vaan (sinänsä kyllä lääniä piisaa Helsingissä, ettei tuollainenkaan kulttuurivandalismi olisi tarpeen).
http://www.sghs.fi/historia_suomi.html

Järjetön tekohan Malmin tuhoaminen on.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Yhdistetään Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Sehän olisi suuntaamista tulevaisuuteen ja maata riittäisi vaikka miten paljon rakentamiseen. Näpertely ei tuota mitään. Ehkä Vapaavuori pormestarina onnistuisikin tässä. Pitäisi kysellä ehdokkailta näkemyksiä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos Kalevi Kämäräinen. Näitä puolustavia puheenvuoroja tarvitaan ja perusteluja tehdyille päätöksille. Minusta päättäjät suhmuroivat tässä asiassa pahoin. Näyttää myös vahvasti sille, että Helsingin kaupunginjohtaja Pajusen omat intressit ovat tässä sopassa myös mukana. Ehkä ministeri Kyllönen ei-Helsinkiläisenä päättäjänä oli helppo saada Malmin lentokentän vastustajaksi. Päättiväthän 2014 Helsingistä muut kuin Helsingin omat päättäjät, miksi peruutusta huonoille päätöksille eivät voisi tehdä nyt myös muut kuin Helsingin päättäjät?

Kyse Malmin lentokentässä on laajemmasta, valtakunnallisesta näkökulmasta, jota ei ole kylliksi edes korostettu.

Monta puoltavaa tekijää on mainittu eri lähteistä Malmin lentokentän säilyttämiseksi. Niitä ehkä on turha enää koota yhteen, kun tuntuu, että mikään järki ja ymmärrys ei tässä hankkeessa olekaan enää se tärkein tekijä vaan jokin ihan muu.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Ministeri Kyllönen on kommunisti. Vapaan maan kansalaisen ei tule lentää kuten Mathias Rust Malmilta punaiselle torille. Kosto elää....

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllönen oli päättämässä Malmin tuhoamisesta, mutta puoltaa sitä muidenkin lähteiden tukemaa näkemystä, että siviili-ilmailulle piti osoittaa korvaava kenttä. Ja koska sitä ei ole löytynyt, edellytysten täyttymättä jääminen on yksi hyvä peruste panna huono päätös uusiksi.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset