*

kalevikamarainen

Seisovan veden maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi vuoden 2018 edunajamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kärkihankkeet 20.3.2017. Kolmen kotimaan ja yhden Venäjän junaliikennettä koskevan vaatimuskokonaisuuden perusteella maakuntaliiton rautatieajattelu on kuin seisovaa vettä.

Vaatimus rataosan Heinävaara – Ilomantsi perusparantamisesta (s. 46; kustannusarvio 14.000.000 euroa) on sinänsä hyvin perusteltu, koska väli Joensuu - Heinävaara on jo perusparannettu ja radalla kulkee koko ajan rahtia. Lisäksi lakkauttaminen ja tavaravirtojen siirto kumipyörille rasittaisi merkittävästi tieverkkoa. Näin pääteltiin Liikennevirastossa (s. 49 - 51) sattumoisin samaan aikaan kun toisaalla samassa virastossa suunniteltiin rataverkon typistämistä mittatilaustyönä VR:lle. Perustelut ovat kuitenkin staattisia.

Vaikka VR:llä ei enää vuonna 2014 ollut tavaraliikenteen yksinoikeutta, Liikenneviraston tuolloin valmistuneesta puutavaran lastauspaikkoja koskevasta selvityksestä ilmenee useita VR-kytköksiä. Puhutaan esimerkiksi rautatieyrityksestä (s.  2 / 14), liikennöitsijästä (s. 5 / 14), todetaan kuljetusten keskittyvän pääosin hyväkuntoisille sähköistetyille rataosille (s. 7 / 14), mainitaan sähköveto suoraan terminaalista ja puhutaan jälleen rautatieyrityksestä (s. 11 / 14) sekä mainitaan sähköveturin käytön mahdollistaminen kuormauspaikoilla (s. 12 / 14). Ilomantsin radan eliminoimishalu näkyykin 14.10.2016 päivätyssä Liikenneviraston diaesityksessä (s. kolme ja neljä).

Keski-Suomen liitto on paremmin perillä maailman menosta kannanotossaan 11.11.2016:

"Keski-Suomen maakuntavaltuusto pitää mahdollisena, että rautateiden tavaraliikenteen lisääntyvä kilpailu tuo vaihtoehtoja VR-Yhtymän nykyiselle toimintamallille, mikä perustuu erityisesti pitkien kokojunien käyttöön ja sähköistettyjen ratojen varrella sijaitseviin puuterminaaleihin. Muuttuvan kilpailutilanteen synnyttämät uudet toimintatavat avaavat edellytyksiä Suomen koko rataverkon ja raakapuun terminaali-, kuormaus- ja varastointipaikkojen entistä tehokkaammalle käytölle. Lisääntyvän kilpailun ohella myös uusi tekniikka, esimerkiksi hybridiveturit, antaa mahdollisuuksia sähköistämättömien vähäliikenteisten ratojen parempaan hyödyntämiseen."

Keskisuomalaisten optimismi saa myös tukea tosi elämästä, vaikka sähköistämättömästä vähäliikenteisestä radasta ei olekaan kyse: Fenniarail Oy aloitti äskettäin kokeiluluontoiset sahatavarakuljetukset Vartiuksesta Haminaan. Kokojunat ovat dieselvetoisia, vaikka koko reitti on sähköistetty (tavara siirtokuormataan kuljettuaan ensimmäiset kymmenet kilometrit rekalla Kuhmosta eikä tavaravirta ole aiemmin kulkenut kiskoilla). Toisin sanottuna VR:n kilpailija arvelee kykenevänsä taloudelliseen ajoon muullakin kuin sähköllä (hybridien lisäksi kalliin sähköistyksen vaihtoehdoksi tullevat ainakin henkilöliikenteessä piakkoin myös vetyjunat).

Rataosa Joensuu - Siilinjärvi halutaan sähköistää (s. 47; kustannusarvio 37.000.000 euroa), koska Itä-Suomen poikittaisyhteydet paranisivat yhdistämällä jo sähköistetyt Karjalan ja Savon radat ja sähkövetoinen rahti ja ehkä myös henkilöliikenne Joensuun ja Kuopion maakuntakeskusten välillä mahdollistuisi. Maakuntaliitto kaipaakin esiselvitystä sähköistämisen yhteiskunnallisista hyödyistä, mutta vaihtoehtoja ei nähdä.

Henkilöjunaliikenteen kehittämistä ja velvoiteliikenteen jatkumista vuonna 2018 väleillä Joensuu - Pieksämäki sekä Joensuu - Nurmes käsitellään myös (yksityiskohtaiset perustelut sivulla 45):

”Joensuu-Nurmes ja Joensuu-Varkaus [- Pieksämäki] henkilöjunaliikenne on ollut lakkautusuhan alla usean vuoden ajan. Taustalla on ollut kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen säästöt. Toistaiseksi liikenne on jatkunut aina vuoden kerrallaan liikenne- ja viestintäministeriön velvoiteliikennepäätösten turvin. Tuorein liikenne- ja viestintäministeriön päätös junaliikenteen velvoiteliikenteestä ajalle 11.12.2016- 9.12.2017 on tehty lokakuussa 2016. Nurmeksen palvelutaso on päätöksen turvin säilynyt ennallaan, mutta poikittaisliikenteen Joensuu-Varkaus palvelutaso on vain kaksi vuoroa päivässä takavuosien neljän vuoron sijaan. Ministeriön linjauksen mukaan päätös velvoiteliikenteestä tehdään vain vuodeksi kerrallaan, sillä ministeriössä valmistaudutaan parhaillaan myös rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön on haettava hyvissä ajoin ratkaisu, mieluiten kevään 2017 aikana, henkilöjunaliikenteen jatkumisen varmistamiseksi Joensuu-Nurmes ja Joensuu-Varkaus -rataosilla myös 9.12.2017 jälkeiselle ajalle mahdollisimman pitkäkestoisella ylivuotisella ratkaisulla. Mikäli rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle, on Pohjois-Karjalan junaliikenteen tulevaisuus varmistettava kilpailutuksen sisällöllisessä ja teknisessä toteutuksessa.”

Rataosalle Joensuu - Nurmes - Kontiomäki halutaan myös sähköistys, koska se palvelisi teollisuuden nykyisiä sekä uusia kuljetustarpeita Uimaharjussa, Lieksassa sekä Nurmeksessa ja vähentäisi Joensuun ratapihan ympäristöhaittoja (s. 46; kustannusarvio 96.000.000 euroa). Lisäksi Nurmes – Kontiomäki -välin henkilöliikenteen kehittämiseksi vaaditaan radan, turvalaitteiden ja tasoristeysten parantamista 54.000.000 eurolla.

Edellisvuonna (21.3.2016) henkilöliikenneaspektia on korostettu näin (s. 54):

”- - -  Pohjois-Karjalan ja kainuun maakuntaliitot selvittävät alkuvuodesta 2016 mahdollisuutta jatkaa henkilöjunaliikennettä Nurmeksesta Vuokatin kautta edelleen Kontiomäelle saakka. Selvityksessä arvioidaan sekä radanpidollisia että kaupallisia näkökulmia. Selvityksen tulokset on huomioitava junaliikenteen jatkosta päätettäessä.”

Maakuntaliittojen ”selvitys” valmistuikin keväällä 2016 ja oma sitä kritisoiva muistioni heinäkuussa. Itse arvelen henkilöjunat saatavan liikkeelle alta yhden miljoonan infrainvestoinnein (muistioni yhteenvedon sivu kaksi) kun taas ”selvityksen” mukaan henkilöliikenne edellyttäisi 54,7 miljoonan investointia (s. 22). Olen myös aiemmin arvioinut, että ilman sähköistystäkin henkilöjunat olisivat mahdollisia välillä Joensuu - Kuopio runsaalla neljällä miljoonalla eurolla (s. 14) – virallinen kustannusarvio taas on noussut neljässä vuodessa 10 miljoonalla jo mainittuun 37 miljoonaan euroon (valitettavasti Joensuu – Kuopio -henkilöjunayhteyttä koskeva selvitys ei enää ole internetissä, mutta siteeraan sitä paikoittain omassa muistiossani).

Lähetin oman selvityskritiikkini sähköpostitse muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vt. maakuntajohtajalle ja yhteyspäällikölle (21.7.2016), maakuntahallituksen jäsenille (23.7.2016) ja vielä maakuntavaltuuston jäsenille (1.8.2016; hyperlinkkien nimilistoissa on hiukan muutoksia lähettämishetkeen verrattuna). Lisäksi olin lounastanut henkilöjunaselvityksen tiimoilla maakuntaliiton yhteyspäällikön kanssa Nurmeksessa 19.2.2016, jolloin ”selvityksen” teko oli vielä kesken. Palautetta en ole saanut yhdeltäkään vastaanottajista.

Nurmeksen kaupunki on puolestaan ottanut kritiikkini todesta. Niinpä kaupunginhallitus päätti 19.9.2016 pyytää Liikenne- ja viestintäministeriötä teettämään Liikennevirastossa alan asiantuntijana selvityksen henkilöliikenteen aloittamisen teknisistä edellytyksistä rataosalla Nurmes – Kontiomäki (kirjeen liitteenä ovat vertailun vuoksi aihetta koskeva ”selvitys” ja sitä kritisoiva muistioni). Byrokratian rattaat pyörivät tuttuun tapaan verkkaisesti eikä palautetta ole vielä tietääkseni tullut, mutta tämäkin lienee nähtävä optimistisesti: pyyntöä ei ole tyrmätty.   

Maakuntaliiton henkilöstö pitää nähtävästi johtotähtenään ikivanhaa aksioomaa: jos herra antaa viran niin hän antaa myös järjen. Kuntien edustajat puolestaan soveltavat ”luottamusmies voi vain luottaa (virkamiehiin)” -periaatetta. Mutta eivät asiat etene tällaisella omahyväisellä kustannuksia ylöspäin ”innovoivalla” menolla ja peruutuspeiliin tuijottamalla. Niinpä maakuntaliittolaiset saanevatkin vielä pitkään pumpata resiinalla myös Petroskoin suuntaan (kustannusarvio 10 miljoonaa euroa Suomen puolella; s. 45, 46), kun Imatran kautta jo mennään junalla Venäjälle.

Mutta haitanneeko tuo mittään, palkat ja palkkiot kyllä tupsahtavat tilille joka tapauksessa aikanaan tai sitten myöhässä ja korkojen kera.   

Blogiarkistoani vilkaisemalla on helppo havaita, että olen ennenkin kirjoittanut lukuisasti henkilöjunaliikenteestä. Mutta koska olen kunnallisvaaliehdokkaana Nurmeksessa, saa tätä pitää osana vaalikampanjaanikin.  

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset