*

kalevikamarainen

Pohjalaiset näyttävät mallia

Eipä tarvinnut pettyä vaan pikemminkin yllättyä, kuinka tomerasti Pohjanmaalla lähiseutuineen (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnat) on tartuttu henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen mahdollisuuksiin. Pilottikokeilua on ehditty petata jo ennen kuin ministeri Berner lopulta julkisti esityksensä. Niin sitä pitää, kun mennään eikä meinata!  

Sikäli kuin Aamulehden tiedot pitävät paikkansa, selvitystyö koskee rataosia Vaskiluoto (Vaasa) - Seinäjoki – Haapamäki – Jyväskylä, Haapamäki – Vilppula / Mänttä – Orivesi – Tampere, Tampere – Lempäälä ja Tampere – Nokia (kts. kartta). Yhteensä 435 ratakilometristä on sähköistetty 154 kilometriä (Tampere – Orivesi / Lempäälä / Nokia ja Seinäjoki – Vaasa) ja kaksiraiteista rataa on 63 kilometriä (Tampere – Orivesi / Lempäälä ja vielä lyhyt osuus Seinäjoelta etelään).  

Joillakin rataosilla matkustajamäärät ovat nousseet ja joillakin laskeneet (vertausvuosina ovat 2000 ja 2015). Luettelomaisesti luvut ovat:

Seinäjoki – Vaasa 316.000 / 450.000

Haapamäki – Seinäjoki 115.000 / 70.000

Haapamäki – Jyväskylä 102.000 / 60.000

Vilppula – Haapamäki 45.000 / 30.000

Orivesi – Vilppula 78.000 / 60.000 ja

Tampere – Orivesi 943.000 / 885.000.  

Rataosilla Tampere – Orivesi / Nokia / Lempäälä kulkee pilottiyrittäjän vaikutuspiirin ulkopuolelle jääviä kaukojunia, mutta uudet junavuorot (kuten kenties uudet liikennepaikat) näillä väleillä korottanevat suoraan nykyisiä matkustajamääriä palvelutason nousun vuoksi. Välillä Vilppula – Mänttä puolestaan ei ole aikoihin ollut henkilöjunaliikennettä, vaikka se rajattiin VR:n ”reviirille” vuoden 2009 yksinoikeussopimuksessa (liite 1).

Tällä ymmärryksellä projektissa ei ole esittämiäni kaukojunayhteyksiä Vaasa / Seinäjoki – Tampere – Helsinki. Hintakilpailukokeilu vilkkaalla välillä Seinäjoki – Helsinki jäisi siis toteutumatta, mutta edistystä tämäkin on. Lähinnä ”väännön” kohteeksi jää matkustajamäärien nosto enimmäkseen lyhyehköillä välimatkoilla, liityntäyhteydet VR:n kanssa sekä kaukoyhteys Jyväskylä – Seinäjoki – Vaasa (myös vaihtoehtoisena väylänä Keski-Suomesta pohjoiseen yli sata kilometriä pitemmän reitin Jyväskylä – Tampere – Seinäjoki sijasta).  

Valveutuneet paikalliset tietävät myös hybridivetureiden mahdollisuudet. Koska rataosat on vain osittain sähköistetty, kalustokierron ja pääteasemien kääntöaikojen optimoimiseksi sekä turhien junanvaihtojen poistamiseksi olisikin syytä harkita ”kaksineuvoisten” junayksiköiden hankintaa. Ulkomailla niitä osataan valmistaa uusina ja vanhaa kalustoa muuttamalla, joten VR:n turhana seisovan kaluston käyttö- ja muuttamismahdollisuudet kannattaa selvittää tarkasti.

Suosittelen henkilöjunaliikenteen kilpailua pelkääville vielä toistamiseen toimittaja Heikki Ikosen laajalti julkaistua kirjoitusta ”VR:n kalustosta on saatava käypä vuokra” ja siteeraan sen mainioita loppukappaleita:

”Yhden väitteen mukaan VR:n kalusto ei kuulu valtiolle vaan valtionyhtiölle. Valtionyhtiöt eivät siis olekaan kansalaisten yhteistä omaisuutta, vaan valtioita valtiossa. Niillä on demokraattisista päättäjistä riippumaton tahto ja peruuttamattomia autonomisia oikeuksia. 

Ketkä tätä tahtoa edustavat, elleivät eduskunta ja sen valitsema hallitus? Onko VR:n ammattijohto kansallisen päätöksenteon yläpuolella? Vai ohittavatko henkilöstön edut kansalaisten omistajavallan? Hallintoneuvosto koostuu puoluekentän laveasti kattavista poliitikoista, mutta muhkeita kokouspalkkioita nauttivan porukan intressit eivät välttämättä ole säröttömät omistajien kanssa. 

Rataliikenteen kilpailutuspolitiikalla saattaa olla ongelmansa, mutta kansalaiset eivät tarvitse valtionyhtiöiden edunsaajilta lupaa omistusjärjestelyihin.”

Toivotan Pohjanmaan miehille ja naisille mitä parhainta menestystä myytinmurtajan toimessaan.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset