*

kalevikamarainen

SAK:n Hievanen pisaroi

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen julkaisi tänään henkilöjunaliikenteen kilpailua koskevan lyhyehkön kirjoituksen. Hievanen näkee hallituksen suunnitelmissa lähinnä epävarmuustekijöitä ja kustannusten nousua.

Analyysi päättyy infrarakentamista koskeviin huomioihin. Hievasen mielestä uusista ratainvestoinneista ei ole puhuttu mitään, vaikka ne ovat ehdoton edellytys, jotta kilpailuttamisesta saataisiin hyötyjä, lisää liikennettä tai parempaa täsmällisyyttä. Huipennuksen mukaan ”– Valtaosa Suomen junista lähtee ja saapuu Helsingin ratapihalle, joka on rataverkon todellinen pullonkaula.”

Hievaselle Suomen henkilöjunaliikenne tuntuu olevan yhtä kuin Helsinki – Sinne, Helsinki – Tänne, Helsinki – Tuonne -yhteydet. Tämän hetken todellisuudessa asia pitkälti onkin näin, mutta ei välttämättä henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen jälkeen. Esimerkiksi enemmän tai vähemmän pitkälle mietittyjen Tampereen ja Turun seudun paikallisliikenteen mahdollisuudet ja investointitarpeet ovat muualla kuin Helsingin ratapihalla.

Eniten henkilöjunaliikenteen kilpailusta on sitä paitsi innostuttu Pohjanmaalla, jossa Helsinki-keskeisyydestä irtipääsyä pidetään selvin sanoin vähintäänkin toivottavana:

”Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.”

Hievasen kirjoitus onkin lähinnä vain laimentunutta itkua siitä, ettei kalliin Pisara-radan rakentamista koskevaa päätöstä tehty reilu kaksi vuotta sitten. Päättäjämme ehtisivätkin vielä miettiä järkevämpiä ja halvempia Helsingin ratapihan kapasiteettiongelman poistomahdollisuuksia, vaikka Liikennevirastokin antaa ymmärtää, ettei vaihtoehtoja ole. Mutta onko päättäjillä kykyä moiseen?

Omalta osaltani olen valmis muuttamaan johtopäätöstä Hievasen kirjoituksen todellisesta tarkoitusperästä. Mielenmuutos edellyttää, että hänen osoitetaan kilpailun avaamista koskevassa taustaryhmässä vaatineen Pisara-radan kaikkien vaihtoehtojen avointa selvittämistä ja liikenteen välityskykyä koskevien rataosakohtaisten selvitysten tekoa (jos selvityksiä jo on olemassa, niiden julkistaminenkin kelpaisi).

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset