Malmin lentoasema ja maan tapa
1. Johdanto
Päivitin toissa päivänä vuoden takaista esitystäni sekä Malmin lentoaseman että Vartiosaaren huvilayhdyskunnan pelastamisesta tuholta. ”Syytetyn” ”oman tunnustuksen” perusteella esitykseni Ilmalan ratapihan kattamisesta ja päällyksen rakentamisesta asuntoalueeksi on mahdollinen. Epäilemättä myös Vartiosaari on pelastettavissa, jos haluja on.
Jatkoksi valaisen tässä Malmin lentoaseman tuhoamisprojektin kummallisuuksia. Koko vuosikymmenien historia olisi blogina liian pitkä, eikä tämäkään kirjoitus lyhyt ole. Siksi keskityn viimeaikaisiin tapahtumiin Helsingin kaupungin alkaessa saada tahtoaan läpi alueen muuttamisessa asuinalueeksi.
Kaikki mainitsemani tapahtumat eivät suoraan koske Malmia, mutta kuvaavat kuitenkin meikäläistä asioidenhoitotapaa. Toisaalta Malmia koskevia outouksia olisi kerrottavissa lisääkin, mutta tyydyn poimimaan ”rusinoita pullasta” – yksi monista on nykyisen pormestari Vapaavuoren oma lausuma:
”Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) tukee nykyisen kentän säilyttämistä. Hän esittää kentän kiitoradan suunnan kääntämistä siten, että se olisi yhdensuuntainen Helsinki-Vantaan kiitoratojen kanssa. Tämä ratkaisu vapauttaisi maa-alaa rakentamiselle. Kentän puolustajat hyväksyvät tämän ehdotuksen.”
2. Valtiollisen päätöksenteon kiemuroita
Hallituksen päätöksessä 25.3.2014 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa todetaan (s. 8/33):
”Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle. Rajavartiolaitos käynnistää Helsinki-Vantaan tukikohdan hankinnan valmistelun. Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos sopivat tilajärjestelyistä siten, että muutto Malmista uusiin tiloihin tapahtuu kustannusneutraalisti.”
Kun katsoo päätöksen lausejärjestystä, voisi arvella lentotoiminnan pysyvän paikoillaan, jos korvaavaa kenttää ei löydy. Seuraavana päivänä virallisen tiedotteen viesti alkaa kuitenkin kulkea omia polkujaan:
”Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.”
Neuvottelutulos 25.8.2014 valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseksi sopimukseksi suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi puolestaan kertoo:
”Sopimuksen lähtökohdat
– – –
3. Pääministeri Kataisen hallituksen päätökset kehysriihessä 25.3.2014:
– – –
Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.
– – –
7. Valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön.”
Vaikka alkuperäinen päätösasiakirja kertoo toista,
”Valiokunnan saaman tiedon mukaan Helsingin kaupunki ja valtio ovat yhdessä 20 vuoden aikana kehittäneet pääkaupunkiseudun ilmailua siten, että toimintoja on siirretty Malmin lentokentältä Helsinki-Vantaan kentälle tai niitä on vähennetty ja osin lopetettu Malmin kentällä. Julkisen talouden suunnitelmassa 2015—2018 linjattiinkin, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön ja että valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kaupunki on omalta osaltaan suunnitellut tehtyjen sopimusten puitteissa kaupunkirakenteen tiivistämistä kaavoittaen Malmin lentokentän alueen rakentamiselle. Helsingin kaupungin suunnitelmien mukaan Malmin alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Rakentamistoimien on myös arvioitu tuovan työpaikkoja ja investointeja Helsinkiin.”
3. Kunnallisen(kin) puolen koukeroita
Poliitikkoina jo kohtalaiset konkarit Jan Vapaavuori (kansanedustajana vuodesta 2003, Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1997) ja Anni Sinnemäki (kansanedustajana vuodesta 1999, Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005) tapasivat toisensa helsinkiläisessä ravintolassa, kumpikin ministerin roolissa (lehtiuutinen 5.2.2011 ei kerro päivämäärää). Kaiketi selvin päin annetussa haastattelussa (illatsuissa raittius jäi taka-alalle) Vapaavuori ilakoi:
”Asuntoministeri Vapaavuori (kok) ei pidä erikoisena sitä, että kaksi ministeriä joi kaksi litraa punaviiniä yhteisellä iltapalalla. Hän vetoaa ministerin kiireiseen elämään.
– Se on niin harvinaista herkkua, että näissä hommissa saa huulet kastettua viinilasissa.
Ministeri Vapaavuori ei halua kertoa tapaamisen sisällöstä eli minkä takia ministerit istuivat yhdessä pitkän ja kostean illan perinteikkäässä taiteilijaravintola Elitessä Töölössä.
– Se on totta, että julkisuuslaki koskee myös meidän kuitteja, mutta onneksi julkisuuslaki ei kuitenkaan koske ministerien keskinäisiä keskusteluja. Kyllä siinä illan mittaan tuli käytyä läpi useampi asia.”
Helsingin pormestarinakin Vapaavuori on osoittanut suurta ”avarakatseisuutta” veronmaksajien rahojen ollessa kyseessä. Esimerkiksi Länsimetron kohonneet kustannukset eivät ole häntä vaivanneet. Eikä muuten Sinnemäkikään arvostellut itseään Elite-illallisen toimintatavoista.
Tuolloinen Helsingin kaupunginvaltuutettu Matti Niiranen puolestaan ajattelee ääneen 29.5.2015 blogissaan Pisara ja muut Helsingin seudun liikennehankkeet on toteutettava:
”Onkin toivottavaa, että hallitusneuvottelijat sopivat jo kulisseissa tasapainoisen ja järkevän aluepoliittisen kokonaisuuden, jossa on kristallinkirkkaana mukana Helsingin seudun kasvun ja menestymisen mahdollisuuksien turvaaminen.
– – –
Helsingin ja valtion aiemmin viime vuonna sopimasta Pisararata-, Malmi- ja Östersundom –paketista ja sopimuksesta tulee pitää kiinni. Pettymykseni on suuri, jos näin ei tehdä.”
4. Edunsaajat vauhdissa?
Asunnon ostajille ja rakennusyhtiöille lainoja myöntävän OP-ryhmän yhteiskuntasuhteiden ja vaikuttajaviestinnän yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Telkkä riemuitsee jo ennen lopullista päätöstä:
”Hieno päätös Eduskunnalta! Helsinki pääsee kasvamaan – pian toivottavasti laitetaan kuokka maahan. Taidankin tämän johdosta lähteä illalla hiihtämään ”kunniakierroksen” Malmin kentän ympäri. #LexMalmi”
Onpa sitten sattumaa tai ei, OP-ryhmän vaikuttaja-, media- ja talousviestinnän vastuullisuusjohtaja Tuuli Kousa poikkesi toimittaja Tommy Pohjolan mukaan Helsingin kaupunginvaltuuston käytännöstä oikein aplodien kera lentoasemasta keskusteltaessa:
”Kun valtuustossa haluaa puhua, on painettava nappia. Napin painallus välittää puhehalut valtuuston tietojärjestelmään. Näin puheenvuorot kirjautuvat systeemiin oikein. Väärin ei saa tehdä. Koskinen teki väärin. Koskinen unohti painaa nappia. Sen sijaan Kauko Koskinen, jonka valtuustopulpetti on aivan kokouksen puheenjohtajan Tuuli Kousan (Vihr.) nenän alla, kokosi paperinsa ja nousi paikaltaan sen näköisenä, että nyt hän aikoo puhua. Päästäkseen puhujapönttöön, joka sijaitsee puheenjohtajan oikealla puolella noin kahden metrin päässä, Koskisen oli käveltävä noin kuusi metriä. Koskinen löysi perille ja luuli saavansa puhua. Ei saanut.
Koskinen ei saanut puhua, sillä puheenjohtaja Kousa ei ymmärtänyt Koskisen haluavan puhua kun sitä puhehalua ei ollut kirjattu tietojärjestelmään. Koko muu valtuusto kyllä ymmärsi Koskisen nimenomaan haluavan puhua, kun hän nyt kerran siellä puhujapöntössäkin seisoi.
Puheenjohtaja Kousa odotti kuusi sekuntia. Siinä ajassa hän päätti, että mitään keskustelua Malmin kentän juhlallisuuksista ei ole eikä tule, ei vaikka Koskinen siinä vieressä seisoo, sillä sitähän ei tietojäjestelmä eli systeemi tiedä.
Puheenjohtaja Kousa olisi voinut toimia toisin.
Puheenjohtaja olisi voinut uskoa omia silmiään ja todeta, että Koskisella on asiaa, mutta että hänen olisi hyvä ensin mennä takaisin paikalleen ja painaa Minä haluan nyt puhua-nappia. Se olisi ollut kokouksen puheenjohtajalta kohteliasta, ryhdikästä ja inhimmillistä toimintaa. Ja näinhän on tehty ennenkin. Puheenjohtaja on auttanut hajamielisiä kaupunkilaisten edustajia työssään.”
5. Laillisuusvalvojat asialla
Malmin lentoaseman puolustajat ovat turvautuneet taistelussaan myös laillisuusvalvojiin. Heistä Valtioneuvoston oikeuskansleri on syyskuussa 2015 antanut ratkaisun, jossa todetaan lentokentän lakkauttamisasian valmistelun olleen riittävää. Selvityksiä onkin vuosien varrella valmistunut kohtalaisesti.
Myöhemmin puolustajat havaitsivat hallituksen päätöksen muuttuneen omia aikojaan ja kääntyivät Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen. Kyseinen laillisuusvalvoja on jo kahteen eri kertaan mennyt oikeuskanslerinviraston selän taa vetoamalla lakkauttamisen riittävään valmisteluun. Eli kunhan on riittävästi valmisteltu, itse ratkaisu saa nähtävästi elää miten haluaa.
6. Miltäpä näyttää?
Ainakin minulle tulee vaikutelma, ettei meillä olekaan niin tarkkaa, mitä asioista päätetään ja kuinka. Veronmaksajien asioista voidaan keskustella ”hämärissä kapakoissa” ilman, että veronmaksajille tarvitsee niistä kertoa. Keskusteluiden merkitys varsinaiseen päätöksentekoon jää hämärän peittoon puhumattakaan liikemaailman kanssa kenties tehtävistä välipuheista.
Lisäksi on vaikea tietää, kenen etua kunnallisissa ja valtiollisissa kaksoisrooleissa olevat päättäjät todella ajavat. Eikä edes Eduskunta välitä, mitä asioista todella on päätetty: suupuheet riittävät, vaikka asiakirjat kertoisivat toista. On Sovittu -niminen herra tuntuu häärivän vahvasti taustalla (nykyisenä tasa-arvon aika voi toki olla myös rouva, kuten havaittu on).
”Kapakkametodi” ei ole ainutkertainen. Joitakin vuosia sitten esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet yhdessä VR:n edustajien kanssa päättivät velvoitejunavuoroista helsinkiläisessä ravintolassa niin, että päätösehdotuksia toimitettiin ravintolasta suoraan ministerin allekirjoitettavaksi. Eikä laillisuusvalvojalla tuolloinkaan ollut huomauttamista menettelytapoihin. Aikoinaan VR myös osti henkilöjunamonopolilleen lisäaikaa vastuuministeri Jyri Häkämiehen kehottaessa alamaisia olemaan hiljaa asiasta.
Laillisuusvalvojiakaan ei kiinnosta, kuinka korkein valtiojohtomme yhteisiä asioita hoitaa. Tai sitten he eivät uskalla asioihin puuttua? Siinä sivussa myös valtion palveluksessa olevat ”rivimiehet” tuntuvat nauttivan kohtalaisen leppeästä kohtelusta, kun valehtelukaan ei tuota huomautusta kummempia seuraamuksia.
Vallan vahtikoirana pidetty media uinuu niin ikään lähes täysin. ”Paras” esimerkki on valtakuntamme päälehtenä pidetty ja ainakin aikaisemmin myös arvostettu Helsingin Sanomat (helsinkiläiset Hufvudstadsbladet ja Iltalehti sentään ovat yrittäneet ylläpitää kriittisen lehdistön tehtävää). Yleisaikakauslehdistä Suomen Kuvalehti on myös asiantuntevan toimittajan ansiosta valistanut lukijoitaan Malmin tapahtumista.
Tsaari Aleksanteri I siirsi suuriruhtinaanmaansa pääkaupungin Helsinkiin, koska Turku oli hänen mielestään liian ruotsalaismielinen paikka. Tuntuu siltä, että tuolloiset kotimaan vaikuttajat omaksuivat venäläiset toimintatavat uutta hallitsijaa miellyttääkseen ja että ne ovat yhä käytössä (taisipa siinä samassa hallintokoneistokin indoktrinoitua).
7. Lopuksi
Minun mielestäni Malmin lentoasema on maailmanluokan harvinaisuutena pelastettava tuholta toimivana kokonaisuutena ja siihen on löydyttävä keinot. Vai haluammeko todella vajota Afganistanin talebanien tasolle?
Lisäksi valtiollisten päättäjien on syytä katsoa itseään peiliin ja kysyä, onko tämä länsimaa vai väitetäänkö vain niin (saman kysymyksen voisivat tehdä ainakin helsinkiläiset, mutta todennäköisesti muutkin kuntapäättäjät hallintoineen). Saatan minä ehkä senkin hyväksyä, että todella elämme Länsivenäjänmaalla. Mutta sanottakoon asia suoraan – tai korjataan ne tavat länsimaisiksi.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Malmin lentokenttä kuuluu arvokkaisiin DOCOMOMO-alueisiin:
”Lentoasematoiminnan tulevaisuus on epävarma. Helsingin uudessa yleiskaavassa alue on varattu asuntorakentamiseen. Hankkeesta on tullut erittäin kiistanalainen, ja esimerkiksi Europa Nostra on nimennyt lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta.”
http://docomomo.fi/?s=Malmi+
https://www.docomomo.com/membership
Museovirasto puolustaa suojelua:
http://www.malmiairport.fi/museovirasto-lausui-vah…
…suoraan Museoviraston lausuntoon tästä:
http://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2017…
Tässä myös tärkeä linkki Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta:
http://www.ym.fi/mrluudistus
Ja valtakunnallisten alueidenkäyttätavoitteiden (VAT) uudistuksella saattaa olla vaikutuksensa myös Malmin suojelussa:
http://www.ym.fi/vat-uudistus
Ilmoita asiaton viesti
”Vilkkaasti etsittiin vaihtoehtoa ja silloin joku keksi Tattarisuon Malmin kupeelta. Helsingin kaupunki ja valtio allekirjoittivat sopimuksen toukokuussa 1935 lentokentän rakentamisesta. Kaupunki luovutti 55 hehtaarin alueen 99 vuodeksi valtion käyttöön. Sopimus on voimassa aina vuoteen 2034 asti.” Näin kirjoittaa Pentti Salminen ansiokkaassa kirjoituksessaan ”Suosta Suomen pääkentäksi.”
Onko nyt tehty ”hyvässä yhteisymmärryksessä” kuntalaisiin kohdistuva sopimusrikkomus? Alkuperäinen sopimus olisi ollut voimassa vielä 20 vuotta. Onko tosiaan niin, että hallitus kuin hallitus voi mennä omana ”hallituskautenaan” purkamaan milloin tahansa minkä tahansa alkuperäisen sopimuksen. Käsitykseni mukaan sillä loukataan tunnusmerkistöltään määräaikaista sopimusta, johon sopimuksen sen aikaiset allekirjoittajat sitoutuivat. Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä olivat tämän sopimuksen allekirjoittajia aikanaan. Tuskinpa siinä oli mistään ”pienikenkäisistä” kysymys.
Onko tämä tehty päätös taas sitä maan tapaa?
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/ma…
Ilmoita asiaton viesti
”Helsingin kaupunki ja valtio allekirjoittivat sopimuksen toukokuussa 1935 lentokentän rakentamisesta. Kaupunki luovutti 55 hehtaarin alueen 99 vuodeksi valtion käyttöön. Sopimus on voimassa aina vuoteen 2034 asti.”
Ei em. sopimusta voi noin vain ohittaa. Ks. alla olevasta linkistä tuhti paketti asiaan.
Maanmittauslaitos, Kirjaamismenettelyn käsikirja 8.12.2017:
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittausl…
Ilmoita asiaton viesti
Mämmen myllyn jauhatuskiista: 5,7 miljoonan vaatimukset nurin – lakimiehille liki 100 000 euroa (julkaistu Äänekosken kaupunkisanomissa 24.2.2016):
http://aksa.fi/mammen-myllyn-jauhatuskiista-57-mil…
ja samasta jauhatuskiistasta Maaseudun Tulevaisuudessa 24.2.2016:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-…
Ilmoita asiaton viesti