kalevikamarainen

Töölönlahden Sanomat: Raideliikenne ei parane vastakkainasettelulla

Pääkaupunkimme valtalehti julkaisi eilen pääkirjoituksen, jossa käsitellään Helsingin ratapihan sekä lähi- että kaukojunia haittaavaa ahtautta. Kirjoituksessa myös kannatetaan Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esitystä raidehankkeiden entistä pitkäjänteisemmästä suunnittelusta (nykyäänhän päättäjien ”visiot” rajoittuvat lähinnä oman vaalikauden mittaiseksi). Pitkäjänteisyyden tarpeesta on helppo olla samaa mieltä.

Sitten kirjoitus kuitenkin ajautuu omaan Pisara-rata-agendaansa tekemällä vastakkainasettelun pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi. Lehden mukaan ratahanke olisi tyrmätty muualla Suomessa lähinnä aluepoliittisin argumentein samalla kun kuittaa sen huonon kustannushyötylaskelman vain lyhyellä maininnalla.

Päivää vanhemmassa uutisessa kerrotaan, että miettimisaikaa ratapihan ahtauden ratkaisemiseksi on vuoteen 2040 asti. Ja kuten pääkirjoituksessakin todetaan, ”ahtaus pitäisi ratkaista Pisara-radalla tai jotenkin muuten.” Saman viestin lausuu edellispäivän uutisessa asiantuntija:

 ””Lentoradan edellytys on Helsingin päärautatieaseman vastaanottokyvyn parantaminen Pisararadalla tai jollain muulla toimenpiteellä”, johtava asiantuntija Olli Keinänen Uudenmaan liitosta sanoo.”

Lopuksi pääkirjoitus antaa yksipuolisen kuvan Helsingin seudun merkityksestä henkilöjunaliikenteessä. Lehti korostaa, että viime vuonna lähiliikenteessä tehtiin lähes 65 miljoonaa matkaa, kun taas kaukoliikenteen ja muun maan (suunnilleen olemattoman) lähiliikenteen matkoja oli noin 20 miljoonaa.

Noin laskettuna lähiliikenteen osuus kaikista henkilöjunamatkoista olisi pyöreästi 76 prosenttia ja muun liikenteen 24 prosenttia. Jos pääkirjoitustoimittaja olisi ottanut huomioon myös henkilökilometrit, kaukoliikenteen osuus vuonna 2016 oli 72,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen 27,4 prosenttia (s. 35).

Pisara-radalla on riittänyt propagandisteja tähänkin mennessä.  Toisaalta Helsingin Sanomissa on joskus julkaistu tällaistakin (Missä lymyää Pisaran rataoppositio?):

”Länsimetro valmistuu Espooseen valitusvirsien saattelemana: hinta lähti käsistä ja asemanseudut uhkaavat slummiutua.

Samaan aikaan Helsingissä aiotaan porata Pasilan seutu täyteen junanmentäviä reikiä ja repiä kantakaupungin maaperä auki.

- - -

Virkamiehet sen sijaan ovat hiljaa tai puhuvat radasta kieli keskellä suuta. Heitä kuitenkin pelottaa miljardin hintalappu.

Rakentamispäätöstä ei tehtäne lähiaikoina. Siispä aika ja inflaatio syö. 

Jos ja kun Pisaran budjetti nuijitaan läpi, summa voi olla sellainen, että Liikenneviraston ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston lääkekaappeihin pitää ostaa pyörtymisen varalta kamferitippoja.” 

Järkevää hankesuunnittelua edesauttaisi myös paikkansa pitävän tiedon käyttö esimerkiksi rataverkon välityskyvystä. Vaikka tietoa jossakin varmasti on, poliittiset päättäjät eivät ole omissa hiekkalaatikkoleikeissään vaivautuneet vaatimaan sen julkaisemista eikä virkamieskuntakaan ole oma-aloitteisesti niin tehnyt toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

Tämän lisäksi päättäjillä pitäisi olla jonkinlaista kypsyyttä asioiden hoidossa. Sekä kunnallisella että valtiollisella puolella esiintyvä ”ei olla köyhiä eikä kipeitä” –mentaliteetti tulee veronmaksajille kalliiksi ja vähentää rahalla saatavaa hyötyä.

Pisara-radasta ei ole kunnolla selvitetty ”tai jotenkin muuten” -vaihtoehtoa, joka voisi olla halvempi ja säästäisi resursseja muihinkin liikennehankkeisiin. Lisäksi vain Helsingin ratapihaa ”tuijottamalla” on nähty vain osa ongelmasta. ”Näkökentän laajuuden” suhteen valtakuntamme päälehti voisi ainakin tästä asiasta pääteltynä käyttääkin nimeä Töölönlahden Sanomat. Parjattuja siltarumpuja on yllättävän lähellä, jos haluaa olla rehellinen.   

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Nämä Jäämerenrata-Pisararata-Tallinnan tunneli -hankkeet kuuluvat kaikki samaan sarjaan jota yleensä luonnehditaan ilmaisulla "Lohi on niin hyvä kala, että sitä kannattaa pyydystää vaikka ei saisikaan". Taloudellisesti ne ovat maksajan kannalta järjesttömiä, mutta myyjän kannalta tolkuttoman hyvä bisnes. Siksi niitä kannattaa jatkuvasti lobata siinä toivossa, että kohdalle sattuisi sellainen tyhmä tai piittaamaton päättäjä, joka näyttää vihreää valoa. Ja kerran aloitettua työtähän ei hevin lopeteta vaikka budjetti kuinka paisuisi. Ja tänastisten näyttöjen perusteella varmasti paisuisi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kalevi Kämäräinen arvostelee Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan näkemyksiä siitä, että tämä on ymmärtänyt pääkaupunkiseudun matkustajien tarpeet Kämäräistä paremmin.

Kämäräisen kansirakennelmaidea on kyllä käytössä paikoin Suomessakin (Pasila), mutta pisaran korvaajan hintalappu nousee järjettömäksi, jos puramme Helsingin keskustan rakennuskantaa ratatöiden alta ja sen jälkeen rakennamme kannen, jonka päälle rakennamme uutta rakennuskantaa. Karttaa katsomalla ymmärrät Kämäräinen itsekin, ettei Helsingin rautatieasemasta saa kovin helposti läpikuljettavaa juna-asemaa. Pisara on yksi malli siihen suuntaan.

Kämäräisen ikioma anti-pisara viesti näyttää pohjautuvan nimenomaan perisuomalaiseen kateuteen. Juuri siihen, jota Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja viittaa "Raideliikenne ei parane vastakkainasettelulla".

Kämäräinen haluaa tilastovertailua tehdä matkustuskilometrien määriä vertailemalla, ei matkustuskertoja:

"Jos pääkirjoitustoimittaja olisi ottanut huomioon myös henkilökilometrit, kaukoliikenteen osuus vuonna 2016 oli 72,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen 27,4 prosenttia "

Jos katsot linkittämäsi Rautatietilaston sivun 37 karttaa ymmärrät, että noista kaukoliikennekilometreistäkin suurin osa lähtee lähtee Helsingistä tai päättyy Helsinkiin. Pelkästään tilastolukuja tuijottamalla voi pyöritellä lukuja miten vain.

Mutta kyllähän Kämäräisenkin on huomattava, että Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja on otsikoinnissaan asian ytimessä. Pisara-keskustelun lähtökohtana on siltarumpupolitiikka ja aluepoliittinen vastakkainasettelu. Ainakin Kämäräisen osalta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sanopas, missä kohtaa esitän olemassaolevan rakennuskannan purkamista? Autan hiukan.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Toivomus verorahojen järkevästä käytöstä tuntuu Nimeläisen mielestä olevan kateutta. No saahan täällä toki ajatella tavallaan.

Kaukoliikennekilometreilläkin on vankka Helsinki-kytkentä, mutta suurin osa niistä kuitenkin kertyy muualta kuin Helsingin alueelta. Eli tässäpä kolmas tapa pyöritellä lukuja ;-).

Kyllähän tosiaan siinä pääkirjoituksessa on ytimenä siltarumpupolitiikka, jota pääkirjoittaja haluaa harjoittaa Helsingissä ja jota on kritisoitu varsin lähelläkin.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/266042-p...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ehkä sinun pitäisi vielä käydä kerran Helsingissä, ihan paikan päällä, toteamassa, mikä on Helsingin rautatieaseman todellinen ongelma.

Pasilan varikkoalueelta kaukojunat joutuvat peruuttamaan asemalle. Kaukoliikenteen vuorojen määrää ei ole voitu pitkään aikaan lisätä, koska ratakapasiteetissa ei ole tilaa peruuttaville ja lähteville vuoroille.

Pisara vapauttaa tilaa nimenomaan kaukoliikenteelle. Kansittamalla rataverkkoa ei yhtään raideparia synny lisää Helsinki-Pasila -välille.

No, mutta kerron noille kaupunkisuunnitteluihmisille, että Nurmeksen suunnalta löytyy etoetevä kaupunkisuunnittelun ihmelapsi. Pyydän puhelinnumeroasi sitten, kun kyselevät. Älä lähetä sitä vielä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #4

Voithan sinä sen tehdä. Faktana nimittäin on ja pysyy se, ettei Pisaran kaikkia vaihtoehtoja ole koskaan avoimesti selvitetty. Ja se olisi enemmän kuin paikallaan, koska kyseessä on isot veronmaksajien rahat. Huonosta suunnittelusta puolestaan on aivan tuorettakin kokemusta siellä Helsingin suunnalla.
https://www.rakennuslehti.fi/2018/04/lansimetro-ma...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Monessakaan (oikeassa) suurkaupungissa ei lähdetä siitä, että kaukojunalla pääsisi aivan ydinkeskustaan. Esim. Pariisissa on useita asemia eri puolilla riippuen siitä, mistä suunnasta tullaan tai mennään.

Kuinka monen kaukomatkustajan matkan päätepiste on Hgin päärautatieaseman välittömässä tuntumassa? Jos matkaa pitää jatkaa jollain muulla kulkuneuvolla, voi sen tehdä Pasilastakin - tulevaisuudessa yhä paremmin.

Eli, jos osa kaukojunista jää Pasilaan, jää tilaa paikallisjunaliikenteelle sieltä pääasemalle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset