Reetta Putkosen ”Pisara-totuuksia”
Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen reagoi Helsingin Sanomien mielipidesivulla 15.8.2018 lehden pääkirjoitukseen 9.8.2018. Putkonen kirjoittaa myös Pisara-radasta:
”Lisäksi olisi tärkeää saada rahoitus Pisararadalle. Se on valtakunnallisesti tärkeä investointi, jolla parannetaan junaliikenteen laatua ja ratkaistaan sen ennustettuja kapasiteettiongelmia. Tilanne on siinä suhteessa erinomainen, että Pisararadan rakentamissuunnitelmat ovat valmiit ja asemakaavat lainvoimaisia. Enää tarvitaan ennakoivaa julkista rahoitusta.”
Jos nyt parlamentaariseen tyyliin hienostellaan, johtopäätös on muunneltua totuutta. Pisara on alusta alkaen kulkenut väärillä raiteilla, koska sen vaihtoehtoja ei ole koskaan selvitetty avoimesti. On lähdetty siitä, että kasvavat junamäärät voivat saapua Helsingin asemalle vain Pisaran avulla tai osa junista jätetään Pasilaan.
Suunnittelun takaperoinen alkuasetelma on kerrottu jo vuonna 2012 hienovaraisin sanakääntein, mutta kuitenkin Putkosen johtopäätöksestä poikkeavasti: (s. 46):
”Yleisesti ottaen Pisara-radan suunnittelun puutteeksi voi todeta sen, että vertailuasetelma on ollut hieman keinotekoinen. Vertailuasetelman takia hankkeen merkitystä kaukoliikenteelle ei tutkittu, vaikka yleisesti Pisararadan rakentamisen syyksi mainitaan kaukoliikenteen tarpeet (kuten myöhästymisten vähentäminen).”
Ei lienekään yllättävää, että hankkeen HK-suhde on kehno (s. 3) ja hinta-arviokin on aina vain noussut. Mitähän erinomaista onkaan siinä, että taloudellisen kankkulan kaivon suunnittelu on mahdollisimman pitkällä ja että ”ennakoivaa julkista rahoitusta” kaivataan (todennäköisesti valtiolta eikä kaupungin omalta hallinnolta). Aikaa avoimelle Pisaran vaihtoehtojen etsinnälle on kuitenkin vielä. Yksi vaihtoehdoista voisi muuten olla kahden raiteen ”ujuttaminen” pintatunnelissa Baanan alapuolella pääkirjoituksessakin ongelmakohdaksi todettuun Länsisataman matkustajaterminaaliin.
Putkosen hallinnon ylin johtaja Jan Vapaavuori esitti vuonna 2015 samanaikaisesti Suomen hallituksen ministerinä ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna ollessaan Pisaran surkean HK-suhteen peukaloimista paremmaksi (kumpikohan oli ajattelussa etusijalla: valtion vai kaupungin etu?). Pormestarinakin hän on suhtautunut venäläisen leväperäisesti esimerkiksi Länsimetron kohonneisiin kustannuksiin, joihin valtio myös osallistuu.
Vapaavuori kävi aiemmin tänä kesänä Atlantin takana Harvardissa oppia saamassa New Yorkin ex-pormestari Mike Bloombergin säätiön kustantamana. Matkasta kertovassa blogissaan hän kertoo kymmenien ja kymmenien Helsinkiä koskevien kehittämisajatusten risteilevän reissun jäljiltä päässään.
Yksi rapakontakainen oppi voisi ollakin kalliiden liikennehankkeiden vaihtoehtojen perusteellinen selvittäminen. New Yorkissa rautatietunnelihanketta selviteltäessä löydettiin aluksi sentään 137 vaihtoehtoa kapasiteettiongelman ratkaisuksi (s. 5 ja 6). Pisara-radan joko – tai -asetelmaan jämähtäminen on silkkaa sekä kunnallisille että valtiollisille veronmaksajille kalliiksi käyvää järjen köyhyyttä (s. 8/9). Onko pormestari Vapaavuorella valmiutta hyväksyä tämä ja välittää tieto myös Putkoselle?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Oheistan kirjoitukseni ”Länsisatamahaaraan” liittyvän hyvän mielipidekirjoituksen.
https://www.talouselama.fi/uutiset/tebatti-lansisa…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Ja löysinpähän nyt Helsingin liikennesuunnittelupäällikön palautteen Immosen kritiikkiin. Kovin on jähmeä näkemys raideyhteydestä Länsisatamaan:
”Immonen arvostelee Länsisataman liikennejärjestelyjä myös siitä, että aiemmin satamasta ollut suora ratayhteys Helsingin rautatieasemalle on purettu ja tilalle on rakennettu raitiovaunujärjestely, joka ei kulje junankaltaisella sujuvuudella.
”Raitiovaunulla on kahdeksat liikennevalot ja 40 suojatietä ohitettavanaan ennen kuin se pääsee rautatieasemalle”, Immonen kirjoittaa.
”Raitiovaunut kulkevat kymmenen minuutin välein huomioimatta laivojen tuloaikatauluja.”
Mitä vastaa liikennesuunnittelupäällikkö?
Putkonen muistuttaa, että Immosen mainitsema ratayhteys Länsisatamaan oli tarkoitettu konttien kuljettamiselle. Kontit ovat nyt siirtyneet Vuosaareen, jossa on oma konteille tarkoitettu ratayhteys. Matkustajat tarvitsevat eri kuljetusmuodon, esimerkiksi juuri raitiovaunun.
”Se tavaraliikenne, joka Länsisatamasta kulkee, kulkee rekoilla, ja niille taas tällainen ratayhteys ei auta.”
Kun taas katsotaan ihmisten liikkumista ja raitiovaunuja, kertoo Putkonen, että satamaan kulkee tällä hetkellä ruuhka-aikoina kaksi raitiovaunulinjaa ja muulloin yksi linja. Kun Länsisatama ja Jätkäsaari saadaan valmiiksi, tulee alueella kulkemaan kolme raitiovaunulinjaa.”
https://www.talouselama.fi/uutiset/kaupunkisuunnit…
Putkosen mieleen ei siis ole tullut mahdollisuutta rakentaa ratayhteys enimmäkseen Baanan alla Länsisatamaan.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Vapaavuorelle faktoja:
Helpottaisiko Helsingin liikenteen suunnittelu jos/kun aletaan toteuttamaan EU:ssa sovittua ilmastopäästö ohjelmaa liikenteen osalta.
Suomessa se tarkoittaisi jo vuonna 2011 sovitun liikennestrategian toteuttamista myös sen maantieliikenne volyymien siirtojen vesiliikenteeseen osalta.
Meillä on noin 30 miljoonan vuosittaisen tonnin liikenne keski Eurooppaan Järvi Suomen alueelta.
Mikäli aloitettaisiin rakentamaan sisävesiliikenneväylät Keitele-Päijänteelle, Kokemäenjoen vesistöön ja yhdistetään molemmat Saimaaseen ja sekä Porista että Kotkasta meriyhteys: Se kaikki tarkoittaisi uutta suunnittelun lähtökohtaa Helsingin satamalle ja koko Helsingin liikenteelle.
Ilmoita asiaton viesti
yhteenvetoja em. vv 2007-2010 siitä mitä olisi mahdollista ja miten valtio on jäädyttänyt kyseiset suunnitelmat löytyy sivuilta http://www.sisävesi.fi
Ilmoita asiaton viesti