kalevikamarainen

Helsingin Sanomat ja kriittinen journalismi

1. Helsingin Sanomien tuoreita Pisara-rataa koskevia uutisia

Helsingin Sanomat julkaisi 25.1. uutisen ”Miljardien rautatietunneli Pasilasta lentoaseman ali Keravalle ottaa askeleen eteenpäin – Helsinki, Vantaa ja Tampere ovat perustamassa yhtiön hanketta varten”. Toimittaja Marja Salomaan kirjoittama juttu käsittelee myös Pisara-rataa:

”Helsingin seudun liikenteen (HSL) toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi pitää erinomaisena sitä, että ratahankkeita vauhditetaan eri tavoin myös kaupunkien hankeyhtiön avulla.

”Jotta Lentorata olisi toimiva, se edellyttää lisäkapasiteettia kaikkein ruuhkaisimmalle osuudelle Pasilan aseman ja päärautatieaseman välissä. Ratkaisu tähän on Pisara”, Rihtniemi sanoo.

Pisararata on noin 1,3 miljardin euron arvoinen lähiliikenteen junarata Helsingin kantakaupungin alla. Pisararadan yleissuunnitelma, ympäristövaikutusten arviointi ja asemakaava on hyväksytty jo vuosia sitten, mutta valtion rahoitusosuudelle ei ole ollut enemmistön kannatusta eduskunnassa.

Pasilan aseman mittavat rakennushankkeet täyttävät Pasilan pohjoispuolisen ratapihan niin, etteivät kaukojunat enää edes pystyisi kääntymään siellä.

Pasilaan päättyvää matkustajaliikennettä ei ole Helsingin seudulla pidetty järkevänä ratkaisuna tilanteessa, jossa suuri osa matkustajista pyrkii Helsingin keskustaan.”

Uutista edelsi kaksi päivää aiemmin toisen toimittajan kirjoitus Helsingin kaupungin lobbaamisesta seuraavaan hallitusohjelmaan. Siitä ilmenee, että kaupunginvaltuustossa SDP:n ryhmänjohtaja Eveliina Heinäluoma ja Vihreiden Kaisa Hernberg haluavat Pisara-radan (vihreät ovat myös ottaneet hankkeen eduskuntavaaliohjelmaansa).  Kokoomuksen Daniel Sazonovin omassa lausumassa ei näy sanaa ”Pisara”, mutta toimittajan johtopäätöksen mukaan hänkin korostaa ratahankkeen tärkeyttä.

2. Kirjeenvaihtoa lehden toimittajan kanssa

Salomaan uutisen johdosta lähetin hänelle viestin:

”Ei ole tullut mieleen kyseenalaistaa tuota Pisara-hokemaa, radan vaihtoehtoja kun ei ole koskaan avoimesti selvitetty (ja vieläkin ehtisi). Ratahankkeen hyväksyminen nimittäin tarkoittaisi huonon liikennesuunnittelun ja veronmaksajien rahojen tuhlaamisen hyväksymistä vastedeskin.

http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263346-pisara-rata-ja-klubi-askin-kansi

Joskus sentään Hesarikin antoi tilaa Pisara-kritiikille, mutta siitä on jo kauan aikaa.

http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf

Vastauksessaan Salomaa ensinnäkin jättää huomiotta, että Helsingin Sanomien vuoden 2011 jutussa hanketta arvostelevat muutkin kuin minä. Hän tuntuu myös uskovan suusanallisia selittelyitä enemmän kuin asiakirjojen tietoja. Lisäksi Salomaa ottaa omaksi päänvaivakseen keksiä Pisaralle vaihtoehto tässä kuitenkaan onnistumatta:

”Tiedän kantasi. Seuraan joukkoliikennefoorumia.

Mutta kun suuri joukko alan toimijoita ja liikenneasiantuntijoita toistuvasti sanoo ja monisanaisesti perustelee, että ratkaisu on Pisara, sitä on vaikea dissata.

En näe, miten Helsingin ratapihalle saataisiin merkittävää lisäkapasiteettia ilman Pisaraa. Triplan ja Ilmalan nykyinen rakentamisen sulkee pois sen vaihtoehdon, että osa junista kääntyisi Pasilassa.

Jos tehdään Lentorata ilman Pisaraa, siirretään käytännössä Järvenpään eteläpuolista liikennettä kulkemaan kentän kautta. Lisäkapasiteettia ei olennaisesti synny.

Tietysti, jos edustaa sitä kantaa, että ihmiset eivät halua matkustaa Helsingin keskustaan, tämä keskustelu on hyödytön.”

Viestittely jatkui vielä joitakin kertoja lähinnä paikallaan polkemalla. Lisähöysteenä voin todeta, että Salomaa tietää väitteestään huolimatta huonosti Pisara-kantani:

”Rautatiematkustajan kannalta lienee Helsingissäkin tärkeintä se, että kiskoilla pääsee keskustaan asti kuten linja-autoilla, joiden maanalainen keskusasema sijaitsee varsin lähellä Helsingin rautatieasemaa. Toissijaista taas lienee se, että kiskot näkyvät keskustaan asti. Lähestyn aihetta tästä näkökulmasta esittämällä vaihtoehdon, josta saa luotua useita variaatioita.”

3. Pisara-radan kritiikistä

Pisara-kriittisiä tahoja siis on ja heidän joukossaan myös toimittajia. Timo-Pekka Heiman kirjoitus ”Pisara-radalle olisi halvempiakin vaihtoehtoja, ainakin aluksi” ajoittuu alkuvuoteen 2015, jolloin silloinen hallitus jäädytti radan rahoituksen (siteeraan kirjoitusta vain osittain, mutta suosittelen sen lukemista kokonaisuudessaan):

”Pisarasta käyty keskustelu on myös edennyt suomalaisittain haukotuttavan tuttua rataa: joku saa päähänsä, että iso ja kallis hanke (Pisara) ratkaisee ongelman (Helsingin ratapihan ahtauden ja junien myöhästelyn).

Sen jälkeen asiaa ajetaan jääräpäisesti miettimättä halvempia ja helpompia vaihtoehtoja (esim. turvalaitteiden päivitys lyhyemmille vuoroväleille, junakokoonpanojen muutokset), kunnes se joko tökkää tai hyväksytään. Kun tökkää, maakuntien poliitikot kiirehtivät muistuttamaan kuinka heidän maakunnassaan olisi uusille siltarummuille tarvetta, ja hanketta kannattaneet (tässä tapauksessa vihreät) kiukuttelevat miettimättä, että yhden jättihankkeen sijaan rahaa olisi voinut ajaa johonkin kannattavampaan ja pienempään hankkeeseen. Jättihankkeiden yleistä kannattavuutta mietittiin myös Taloussanomissa.

- - -

Monia muitakin keinoja varmasti on, jos on vain halua etsiä muunkinlaisia ratkaisuja. Pisarasta tulee ehkä sellainen tuntu, että Helsingin poliitikot haluavat näyttää maakuntalaisille valtaansa hommaamalla maahansa isomman siltarummun kuin mitä maakuntiin on saatu.”

Myöhemmin samana vuonna Hufvudstadsbladetin toimittaja Tommy Pohjola tarttui asiaan EU:n evättyä Brysselistä haetut rakentamisrahat (”Bryssel: rakentakaa keskenänne”):

”Pisara voi olla hyvä hanke. Mutta projektin toteutuminen on vaarannettu oudon poukkoilevilla selvityksillä ja, kun mikään muu ei ole auttanut, viittauksilla ei-julkisiin taustakeskusteluihin joiden sisällöstä tunnelijunan maksajille kerrotaan se, että uskokaa nyt, kyllä se kannattaa.”

- - -

Huuhaaksikin mielletyllä radalla on nyt siis sekä Helsingin kaupunginvaltuuston vahvistama kaava että 16,3 miljoonaa euroa rahaa poltettavaksi yhdessä eräiden muiden raidehankkeiden suunnitteluunPisaran rakentamiseen Bryssel ei anna senttiäkään, toteavat että kiva rata mutta tehkää ihan vaan tykönänne.

- - -

Pisarasta käydyn juupaseipästelyn varjoon on jäänyt oikeuskansleri Jaakko Jonkan vakavat torut. Jonkka totesi vuosi sitten, että eduskunta tekee vaillinaisin pohjatiedoin päätöksiä isoista liikennehankkeista. Tietääkseni yksikään kansanedustaja ei ole oma-aloitteisesti tuonut tätä asiaa julkiseen keskusteluun eikä mediakaan tuosta ole otsikoita repinyt. Pisarasta ja muista raideliikennehankkeista kohkaavia sen sijaan riittää pääkirjoitussivuja myöten, kenties luullen että ei ruusuisia väitteitä kukaan kuitenkaan tarkista ja jos tarkistaakin niin juna meni jo.

Eli jos hanke, vaikkapa Pisara, todella on kannattava ja kaikin puolin hyvä niin eikö ne alustavatkin selvitykset voisi tehdä oikein eikä arvaamalla?”

Tuoreempaa kritiikkiä edustaa Sanomalehti Karjalaisen toimittaja Timo Riistaniemi joulukuussa 2018 (”Pyyhkikää Pisara jo äkkiä pois pöydältä”). Hän mainitsee muun muassa radan kalleuden ja paisuvan budjetin. Lisäksi hän kyseenalaistaa hoetun mantran:

”Raideliikenteen tulppa ei ole Helsingin ratapihalla vaan Pasilassa. Helsingin asemalla on 19 raidetta. Niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 182 junaa tulevaa tai lähtevää tunnissa eli suurempi kuin Pasilan. Pasilan läpi saadaan 152 junavuoroa tunnissa. Perjantaina, ruuhka-aikaan, kapasiteetista on käytössä alle puolet.”

4. Lopuksi: Helsingin Sanomien kritiikittömyyden kritiikkiä

Toimittajien tekemisiä voi tarkastella muun muassa Journalistin ohjeiden 12-kohdan valossa:

”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.”

Pisara-radan heikkenevä h/k-suhde, kallistuva hinta, vaihtoehdoton suunnitteluprosessi ja oikeuskanslerin liikennehankkeita koskeva sapiska ovat asiakirjoista löytyviä faktoja. Toimittaja Salomaa puolestaan on jutussaan kritiikistä tietoisena kuitenkin turvautunut tyyliin ”ei-julkiset taustakeskustelut joiden sisällöstä tunnelijunan maksajille kerrotaan se, että uskokaa nyt, kyllä se kannattaa”.  

Yllätyin ja ihmettelin Salomaan antautumista poteroissa pysyvään ajatustenvaihtoon. Ehkäpä hän haluaakin välillisesti viestittää toimittajan vapauden olevan Helsingin Sanomissa selkeästi suitsittu; lehden Pisara-lobbaushan on paalutettu näkyvästi pääkirjoituksiin. Siitä huolimatta radan vaihtoehtoja ehtisi vielä tutkia AVOIMESTI suuren (ja sivistyneen) maailman tyyliin (s. 8/9) siten, että virkamiehet selvittelevät ja päättäjät ratkaisevat selvitysten perusteella.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Helsingin sanomat ovat nimensä mukaan HELSINGIN SANOMAT, jo nimi sanoo minkä kaupungin lauluja se laulaa, ei se mitään valtakunnallista etua aja, niinkuin laajalti kuvitellaan.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Eihän se Helsingin Kaupungin Sanomat nimenä kovin pielessä taitaisi olla.

X

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Jatka argumentointia, Kalevi.
Pk-seudulle junalla tulevat eivät tosiaankaan kaikki ole tulossa Hotelli Vaakunaan tai Seurahuoneelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset